Filosofi Esa Saarisen yli 40 vuotta kukoistanut akateeminen ura päättyi keskiviikkona iltapäivällä, kun Aalto Yliopiston viimeinen luento insinööriopiskelijoille oli ohi. Hän sai jäähyväisiinsä ainutlaatuisen hienon viestin. Saarisen hyvyyden ja kannustavuuden filosofiasta vaikuttunut taloustieteen nobelisti (2006) Edmund Phelps vertasi MTV Uutisille Saarista legendaariseen yhteiskuntafilosofiin, John Rawlsiin.
Esa Saarinen syöksyi julkisuuteen yli 40 vuotta sitten, tuolloin Suomen nuorimpana tohtorina. Yhteiskunnan sovinnaisuuksien räyhäkäs silpoja muuttui vuosien myötä hyvyyden ja rakkauden filosofiksi. Hän päätyi teknologian uuden maailman rakentajaksi filosofian keinoin – mitä hän ihmettelee nyt itsekin.
Tiedettä ei tehdä firmojen takia
– Kun 1972 aloitin teoreettisen filosofian opiskelun Helsingin yliopistossa, en todellakaan voinut aavistaa, että päädyn insinöörien professoriksi Teknilliseen Korkeakouluun.
Saarinen pitää omaa urapolkuaan esimerkkinä siitä, mitä tieteen autonomia ja akateeminen vapaus voivat tuottaa sen sijaan, että nykyään yliopistoja ajetaan tuottamaan työmuurahaisia firmoille ja tutkijat repivät rahoitusta mistä tahansa, usein juuri firmoilta.
Saarinen ei tällaisesta kehityksestä pidä.
– Yhteiskunnan intressi on tukea erilaista vapaata tutkimusta – myös sellaista, minkä hyötyä ei voi etukäteen tietää. Se tapahtuu pikkuhiljaa, kun ajatukset vilistävät.
Esa Saarinen ehti olla peräti 20 vuotta teekkarien professori.
Uutta ajattelua insinööreille
"Ajattelun vapaus vain lisääntyy", Saarinen myhäilee akateemisen uran päättyessä.
– Kun aloitin siellä, yllätyin, miten innostuneesti minut otettiin vastaan. Vastaan saattoi tulla lujuusopin professori, joka sanoi, että ”hienoa, kun olet täällä”.
Mutta mitä oli se tiede, jolla Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian laitoksen suurten gurujen (Oiva Ketonen, Jaakko Hintikka, Ilkka Niiniluoto) kasvatti saattoi sivistää kovan tieteen insinöörejä?
Saarinen sanoo, ettei hän ole enää vuosiin opettanut mitään suuria teorioita tai faktoja. Hän on halunnut välittää ajattelemisen ilosanomaa.
– On tärkeää, että me kykenemme ajatteluun, joka irtautuu totutuista laatikoista. Näin voimme hahmottaa laajempaa kuvaa asioista. Meidän pitää myös haluta tätä.
– Siis, että se oppi ja ymmärräys, mikä opiskelijoille syntyisi teknillisessä korkeakoulussa, siirtyisi tekoihin, joilla muutetaan maailma paremmaksi, kuvailee Saarinen
– Parempi ajattelu synnyttää parempaa maailmaa. Tämä oli jo antiikin filosofian lähtökohta.
Yliopisto on avoin kaikille
Esa Saarinen haluaa, että filosofia palvelee meitä kaikkia eikä vain eliittiä ja tiedemaailmaa.
– Haluan kannustaa ihmisiä ajattelemaan itse, oivaltamaan uutta. Haluan antaa sen innostuksen siemenen ihmisen oivallukselle.
Hänen luentonsa Espoon Otaniemessä ovatkin joka vuosi koonneet yleisöä yliopiston ulkopuolelta. Tämä muistuttaa myös siitä, että yliopistojen luennot ovat aina avoimia kaikille kansalaisille.
– Opiskelijat tuovat luentosaliin vanhempiaan, mummojaan ja kummitätejään. Ja myös yritysten väkeä käy luennoillani.
Nobelisti ylistää: kovat tieteet tarvitsevat Saarisen filosofiaa
Jäähyväisluentonsa alla hän saa terveisiä New Yorkista. Columbian yliopiston professori Edmund Phelps sai taloustieteen Nobelin palkinnon. Hän on tuntenut Saarisen jo pitkään ja on vaikuttunut filosofin ajatuksista.
Phelps korostaa, että maailman rakentavat aina ihmiset – eikä mikään näkymätön käsi – niin taloudessa kuin teknologiassa. Siksi Saarisen yksilön luovaa ja kannustavaa ajattelua korostava filosofia on tärkeää myös kovissa tieteissä.
Phelps kommentoi Saarista MTV Uutisille vertaamalla häntä poliittisen filosofian ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan tutkijaan, legendaariseen John Rawlsiin.
– Molemmat ovat tuoneet erityisen panoksensa ajatteluun, Rawls oikeudenmukaisuuteen ja Saarinen hyvyyteen. Saarisen keskeinen teema on mahdollisuus yksillölliseen kasvuun ja kukoistukseen, lausuu Edmund Phelps.
Kesällä 68 vuotta täyttävä Saarinen jää tuolloin eläkkeelle professorin virastaan.
– Ajattelun vapaus vain lisääntyy, hän myhäilee.