Esimies: Vilja Eerikan koululääkäriä voi moittia vain yhdestä asiasta

Helsingin käräjäoikeudessa kuullaan tänään puolustuksen nimeämiä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijatodistajia. Aamupäivällä kuultu esimies on sitä mieltä, ettei koululääkärillä ollut mitään syytä tehdä lastensuojeluilmoitusta Vilja Eerikasta.

- En olisi tehnyt sitä itsekään. Lääkäri on toiminut hyvin huolellisesti, sillä hän on tavannut lasta säännöllisesti, vaikka tämä on ollut tuolloin myös erikoissairaanhoidon asiakkaana, esimies sanoi.

Syyttäjän mukaan koululääkärin olisi pitänyt puuttua Eerikan asioihin tarmokkaammin, sillä lääkärillä oli tiedossaan, että tytöllä oli syksyn 2011 aikana mustelma kolmella eri kerralla, hiusten ohenemista ja yhdellä tapaamiskerralla tyttö oli ollut alakuloinen ja hiljainen.

Lisäksi Eerika kävi lääkärin vastaanotolla muutamaa viikkoa ennen kuolemaansa, ja tällöinkin, eli huhtikuussa 2012 hänellä oli mustelma poskessaan.

"Toisille tulee mustelmia helpommin"

Syyttäjän mielestä hälytyskellojen olisi pitänyt soida etenkin siksi, ettei Eerika osannut selittää mustelmien syytä. Isä ja äitipuoli selittivät mustelmia muun muassa jalkapallon ja sählypallon osumalla sekä sillä, että tyttö oli kompastunut lelulaatikkoon.

- Liikunnallisella lapsilla on usein mustelmia. Tavallaan se on myös terve merkki ja kertoo siitä, ettei lasta kannusteta ylivarovaisuuteen.

- Minulle on Eerikasta piirtynyt kuva tyttönä, joka sai herkästi mustelmia. Toisille niitä vain tulee helpommin. Me ajattelemme niin, että jos lapsella on mustelmia, hän on niitä yleensä herkkä saamaan.

Esimies ei ole täysin varma, oliko Eerikalla virallisesti havaittu herkkyyttä mustelmien muodostumiseen, mutta hän arveli, että tätä asiaa on tutkittu erikoissairaanhoidon puolella.

"Ei ohjeita salapoliisityöhön"

Vilja Eerikan mustelmat, psyykkiset oireet ja hiusten oheneminen oli kirjattu koululääkärin ja terveydenhoitajan laatimiin potilasasiakirjoihin. Esimiehen mukaan ainoa moite liittyykin näihin merkintöihin.

- Häntä voi vähän moittia siitä, että merkinnät olivat niukat. Hän ei ilmeisesti ole kovin nopea konekirjoittaja. On selvää, että näistä asioista on puhuttu tapaamisissa, mutta näitä keskusteluja ei ole merkitty. Hän on kirjannut vain tärkeimmät asiat, esimies arvioi.

Esimies myös painotti, että lääkärillä on oikeus ja velvollisuus luottaa siihen, mitä lapsi tai lapsen huoltaja asioista kertovat.

- Käytössämme olevassa menetelmäkirjassa ei anneta ohjeita siihen, miten kuulustellaan ja tehdään salapoliisityötä. Kouluterveydenhuollon ei pidä olla pakkopaikka, missä pitäisi paljastaa kaikki, mitä perheissä tapahtuu, esimies sanoi.

Esimies myös toteso, että Vilja Eerikan koulun oppilaiden joukossa oli runsaasti lastensuojelun asiakkaita. Syyt asiakkuuteen vaihtelevat hänen mukaansa niin paljon, ettei pelkkä tieto lastensuojelutoimista vielä lisää tarvetta kiinnittää erityistä huomiota lapseen.

- Aikuiselta voidaan siitä kysyä, mutta he antavat sitten sellaisen vastauksen kuin antavat. Usein asiakkuus on myös hyvä juttu, sillä se antaa lapselle ekstratukiverkon, esimies sanoi. 

"Laista ollaan erimielisiä"

Esimiehen mukaan koululääkärit tiedostavat sen, ettei lapsi välttämättä uskalla puhua ikävistä kotiasioista, jos vanhemmat ovat paikalla. 

- Lapsen on varmaan todella vaikea kertoa kaltoinkohtelusta. Lääkäri ja terveydenhoitaja yrittivät kuitenkin olla erityisen mukavia ja tarjota tilannetta, että Eerika olisi puhunut asioistaan. Hän ei kuitenkaan käyttänyt tätä tilaisuutta.

Esimies myöntää, että joissain tilanteissa olisi parempi, jos lapsi olisi koululääkärin vastaanotolla yksin.

- Nykyisin laki vaatii kutsumaan vanhemmat paikalle, ja siitä ollaan eri mieltä. Osa kollegoista ajattelee, että asioita saataisiin paremmin selville, jos vanhemmat eivät olisi paikalla.