(Capitol 2006)
Vaikka Essi Wuorela tunnetaan tällä hetkellä parhaiten Rajaton-yhtyeen heleänä sopraanona, ehti hän luoda vakuuttavaa soolouraa jo ennen a-cappellayhtyeen suurmenestystä. Kuuden vuoden tauon jälkeen julkaistu Valo on Wuorelan viides soololevy ja ensimmäinen, joka on tehty Rajattoman menestyksen lomassa. Pitkästä aikaa kuulemme Wuorelaa nyt soittimien säestämänä.
Wuorela ja tuottajat Douglas Pashley ja Niklas Nylund luottavat pehmeisiin soundeihin ja tiiviiseen tunnelmaan. Sovituksissa ei revitellä eikä mikään soitin tai esiintyjä valtaa estraadia liiaksi. Myös Essi Wuorelan pehmeä ääni liukuu äänimaailmassa yhtenä instrumenttina muiden joukossa. Tunnelma on lämmin ja ystävällinen, tätä levyä on vaivatonta kuunnella.
Paria Eppu Normaali ja J. Karjalainen –coveria lukuunottamatta levyn laulut on sävelletty varta vasten Essi Wuorelalle. Avuksi on tullut Rajattoman kanssa yhteistyötä tehnyt Anna-Mari Kähärä sekä Sanna-Liisa Ilkka, joiden tekemät kuusi laulua ovat levyn vahva selkäranka. Essi Wuorela on teknisesti äärimmäisen taitava laulaja, mutta samalla hänen äänensä sävyskaala on laaja. Monipuolisuuttaan hän hyödyntää erinomaisesti juuri Kähärän ja Ilkan lauluissa.
Eppu Normaalin Voi kuinka me sinua kaivataan ja J. Karjalaisen Sekaisin ovat kaksi hyvin erilaista, miehistä rakkauslaulua, joista Wuorela tekee omat, raikkaan feminiinit versionsa. Sen sijaan Eppujen Vihreän joen rannalla ei oikein onnistu vakuuttamaan.
Levyn tärkein elementti on ehdottomasti Essi Wuorelan herkkä ääni, josta tuottajat Douglas Pashley ja Niklas Nylund ovat saaneet parhaat puoleet esiin. Hillityt sovitukset korostavat kokonaisuutta, joka sisältää paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Levyssä riittää kuunneltavaa siis useaksi kertaa.
teksti: Mikko Suhonen