EU:lle suunnitellut hiilitullit vähentäisivät tuntuvasti raudan, teräksen ja lannoitteiden tuontia Suomeen, mutta vaikutukset kansantalouteen jäisivät vähäisiksi, todetaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa.
Tullit iskisivät erityisesti tuontiin Venäjältä ja Kiinasta. Tuonti voisi vähentyä yhteensä noin neljänneksen sillä oletuksella, että maailmantalous olisi muuten palautunut normaalioloihin. Euromääräisesti pudotus olisi noin 300 miljoonaa.
EU-komissio ehdottaa, että tullit otettaisiin käyttöön ensi vuoden alusta. Ne koskisivat tuotteita, joiden valmistuksessa syntyy paljon päästöjä. Niihin kuuluvat sementti, rauta ja teräs, alumiini, sähkö sekä lannoitteet.
Tarkoitus on vastata hiilivuotoon, jota voi syntyä EU:n tiukemman ilmastopolitiikan seurauksena. Kyseessä on riski, että suuria päästöjä aiheuttavaa tuotantoa siirretään unionin ulkopuolelle.
Osa teollisuudesta hyötyisi
Suomelle hiilitullien vaikutukset olisivat vähäiset, tutkimus arvioi. Hiilitullit hyödyttäisivät tullin alaisia tuotteita ja niiden välituotteita valmistavia teollisuussektoreita. Suurin hyöty tulisi tutkimuksen mukaan raudan ja teräksen valmistuksessa.
Muut sektorit kärsisivät hiilitulleista ainakin hieman. Esimerkiksi konepajateollisuuden tuotantokustannukset nousisivat.
Muissa EU-maissa hiilitullien vaikutukset voisivat olla suurempia kuin Suomessa. Unionin ulkopuolelta tulevan tuonnin osuus on noin neljäsosa sementissä, rauta- ja terästuotteissa ja alumiinituotteissa. Lannoitteissa osuus on yli 40 prosentin. Tullien vaikutukset tuontiin olisivat koko EU:n tasolla suurempia, sillä tuontia tulee maista, jotka keskimäärin saastuttavat enemmän kuin Suomeen myyvät maat.
– Vaikutuksissa on tietenkin eroja maittain sekä EU-alueella että unionin ulkopuolella. Tullien asettaminen vähentää tullien alaisten tuotteiden kilpailua EU:n sisällä, mutta kiristää kilpailua EU:n ulkopuolella, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
1:45
Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutoksen seurauksiin on varauduttava nyt