EU:n sotilasesikunnan sisälle rakennetaan johtokeskusta, joka johtaisi ja suunnittelisi sotilas- ja koulutusoperaatioita.
Pitkään suunniteltu komentorakenne on etenemässä tämän kevään aikana, arvioi EU:n sotilasesikunnan päällikkö Esa Pulkkinen.
EU:n korkeinta sotilasvirkaa hoitava Pulkkinen ei kiertele: johtamiskyky olisi hänen mielestään pitänyt saada aikaan jo kauan sitten, mutta uudet puolustusrakenteet ovat poliittisesti äärimmäisen herkkä asia.
– Euroopalla pitäisi olla käytössään johto- ja suunnittelukoneisto omiin, lähinnä kriisinhallintaoperaatioihin ja alkuvaiheessa etenkin koulutusmissioihin, Pulkkinen sanoo.
Viime keväästä tehtäväänsä hoitanut Pulkkinen on mukana valmistelemassa EU:n tiivistyvää puolustusyhteistyötä, josta odotetaan kevään aikana paljon pieniä askelia eteenpäin.
Sotilaallisesta johtamiskyvystä saatetaan Pulkkisen mukaan tehdä päätöksiä jo maaliskuun huippukokouksessa. Tämä olisi iso askel, sillä EU:n Nato-maat ovat aiemmin suhtautuneet yhteiseen komentorakenteeseen hyvin pidättyväisesti. Nato-mailla on EU:ssa paljon sananvaltaa, sillä 28 jäsenmaasta 22 on sotilasliiton jäseniä.
Vanhojen rakenteiden sisälle
Brysselin komentokeskus antaisi ohjeita ja käskyjä EU-joukoille ja edustaisi niitä suhteessa poliittiseen turvallisuuskomiteaan. Koulutusoperaatiot Keski-Afrikassa, Malissa ja Somaliassa saisivat apua myös silloin, jos jotakin äkillistä tapahtuisi.
– Kenraalin, joka on Keski-Afrikassa tai Somaliassa, ei tarvitse tulla Brysseliin raportoimaan ja neuvottelemaan rahoituksesta, Pulkkinen havainnollistaa.
EU:n noin kymmentä siviilikriisinhallinnan operaatiota johdetaan jo keskitetysti. Sotilaspuolelle tarvitaan Pulkkisen mukaan kuitenkin oma esikunta.
Tasapainoilu päällekkäisten rakenteiden välttämiseksi Naton kanssa on johtanut siihen, että kaikkein kunnianhimoisimmat suunnitelmat on jouduttu hautaamaan.
Pulkkisen mukaan tarkoituksena on, että johtamiskyky rakennettaisiin nykyisen sotilasesikunnan tiloihin, lähelle Brysselin EU-kortteleita. Uutta henkilökuntaa ei palkattaisi, vaan tehtäviä järjesteltäisiin uudelleen talon sisällä, nykyisten noin 200 ihmisen kesken.
– Uskon, että valtaosa jäsenmaista on mallin takana, koska byrokratiaa ei lisätä eikä luoda sellaista uutta, joka voisi näyttää päällekkäisyydeltä Naton toiminnan kanssa.
Isot jäsenmaat kiinnostuneimpia
Nato-päällekkäisyyden nouseminen yhä uudelleen esteeksi turhauttaa EU:n sotilasjohtoa.
– On jäänyt ikään kuin levy päälle. Tekee EU mitä tahansa, se on duplikaatiota ymmärtämättä, mitä se lopulta tarkoittaa, Pulkkinen harmittelee.
Sama varovaisuus näkyy myös toisessa puolustusyhteistyön johtotähdessä, materiaaliyhteistyössä. Pulkkisen mukaan ainakin kaikkein isoimmat jäsenmaat ovat kiinnostuneita yhteistyöstä, jota on tarkoitus konkretisoida lähikuukausina. Maat tiedostavat hyvin puolustusteollisuuden merkityksen taloudelle ja tietävät, että ala työllistää Euroopassa puolitoista miljoonaa ihmistä.
Parasta aikaa EU-pöydissä Pulkkisen mukaan mietitään, miten kaikki maat houkutellaan mukaan.
– Keskustelu on alkanut myös siitä, voiko yhteistyö mennä enemmän velvoittavaan suuntaan.