Suurin osa suomalaisista leikkaisi menoja tasapainottaakseen julkista taloutta, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) Arvo- ja asennetutkimuksesta. Tätä mieltä on 65 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Kyselytutkimuksen tulos kertoo Evan mukaan siitä, että suomalaiset olisivat pakon edessä valmiita isoihinkin menoleikkauksiin. Päättäjiltä toivotaan Evan mukaan priorisointia siitä, mistä kohteista tulisi leikata enemmän ja mistä vähemmän.
– Juustohöyläämistä tärkeistäkään asioista ei siis vierasteta. Syy vaateisiin ripeästä tasapainottamisesta on kansalaisten näkemys siitä, että Suomi elää yli varojensa, sanoo Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.
Evan mukaan suurin osa suomalaisista leikkaisi valtion keskushallinnosta, kehitysyhteistyöstä, Yleisradiolta sekä taiteesta ja kulttuurista.
Ainoat leikkauksilta säästyvät kohteet olisivat kyselytutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto, maanpuolustus, opintotuki, varhaiskasvatus, poliisi ja Rajavartiolaitos sekä peruskoulu ja toisen asteen opetus.
Evan mukaan vain neljännes suomalaisista kiristäisi veroja tasapainottaakseen julkista taloutta. Runsas puolet kyselyyn vastanneista torjuu veronkiristykset.
Yli kaksi kolmasosaa pitää tasapainotustoimia kiireellisenä
Kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten enemmistö odottaa eduskuntavaalien jälkeiseltä uudelta hallitukselta ripeitä toimia talouden tasapainottamiseksi.
– Suomalaiset lähettävät Arvo- ja asennetutkimuksen valossa eduskuntavaaleihin valmistautuville poliittisille päättäjille vakavan viestin: hoitakaa julkinen talous tasapainoon uskottavalla leikkauslistalla, mutta jättäkää hyvinvointivaltion ydin rauhaan, sanoo Metelinen.
Evan mukaan suomalaiset pitävät toimenpiteitä akuutteina. Tätä mieltä oli 68 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vastanneista 12 prosentin mielestä julkisen talouden tasapainotustoimilla ei ole akuuttia kiirettä.
Edelliseen, vuoden 2021 Arvo- ja asennetutkimukseen verrattuna suomalaisten huoli julkisen talouden tilanteesta on Evan mukaan kasvanut.
Lokakuussa tehtyyn kyselyyn vastasi runsaat 2 000 ihmistä, jotka olivat iältään 18–79-vuotiaita. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.