Epäillyn rikoksen tekoaika on 2005-2016. Alafuzoff on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Puolustusvoimien ja EU:n sotilasesikunnan entistä tiedustelupäällikköä Georgij Alafuzoffia vastaan on nostettu syyte törkeästä palvelusrikoksesta, kertoo apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe tiedotteessaan.
Epäillyn rikoksen tekoaika on vuodesta 2005 vuoteen 2016. Syytteessä on kyse laajan turvaluokitellun tietoaineiston lainvastaisesta säilyttämisestä ja käsittelystä. Alafuzoff on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Alafuzoffin sotilasarvon takia syytettä käsitellään käräjäoikeuden sijaan hovioikeudessa.
– Syyte törkeästä palvelusrikoksesta koskee sotilasoikeudenkäyntiasiaa, joka käsitellään vastaajan sotilasarvon vuoksi ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin hovioikeudessa, tiedotteessa sanotaan.
Rikoslain mukaan palvelusrikos on törkeä, jos siinä tavoitellaan huomattavaa hyötyä, pyritään aiheuttamaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa tai rikos on tehty erityisen vastuunalaista tehtävää suoritettaessa. Törkeästä palvelusrikoksesta tuomitaan vankeutta enintään neljä vuotta.
Paljastuminen liittyy HS:n Viestikoekeskus-uutisointiin
Alafuzoff aloitti toukokuun 2005 alussa Pääesikunnassa apulaisosastopäällikkönä. Hän nousi Puolustusvoimien tiedustelupäälliköksi vuonna 2007, ja vuonna 2013 hän siirtyi EU:n sotilastiedustelun johtoon. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2016.
Alafuzoffin epäillyn rikoksen paljastuminen liittyy Helsingin Sanomien joulukuussa 2017 julkaisemaan Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsitelleeseen artikkeliin ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottuun artikkelisarjaan.
Tammikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi lehden toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta, koska oikeuden mukaan artikkelissa julkistettiin useita sellaisia sotilastiedustelua koskevia tietoja, jotka oli Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi säädetty salassa pidettäväksi.
Alafuzoffin on epäilty luovuttaneen toiselle tuomituista Helsingin Sanomien toimittajista Brysselissä joulukuussa 2014 muistitikun, joka sisälsi tietoja Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salaisista seikoista.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, ettei Alafuzoffin epäillystä turvallisuussalaisuuden tahallisesta paljastamisesta olisi saatu näyttöä. Tuottamuksellisen, eli huolimattomuudesta tehdyn tekomuodon, syyteoikeus taas vanhentui jo vuonna 2019. Näin Rappe päätyi joulukuussa rajoittamaan Alafuzoffia koskevan tutkinnan tietovuodon osalta.
– Entistä tiedustelupäällikköä ei syytetä salaisten tietojen vuodosta, jota koskeva esitutkinta on hänen osaltaan lopetettu näytön puutteen perusteella, tiedotteessa sanotaan.
Sotilastiedustelun asiakirjoja ei olisi pitänyt enää olla hallussa
HS:n joulukuussa 2014 julkaisemassa Alafuzoffin haastattelussa kerrotaan, kuinka HS:n toimittaja joutui turvajärjestelyjen vuoksi jättämään kaikki tallentavat laitteensa säilöön haastattelun ajaksi, mutta sai muistiinpanojen tekemistä varten käyttöönsä kannettavan tietokoneen. Jutussa ei sanota, miten toimittaja sai muistiinpanot mukaansa ja käytettiinkö muistitikkua mahdollisesti siihen.
STT:n tiedossa ei ole tarkempaa tapahtumakulkua, eikä sitä, epäiltiinkö Alafuzoffin luovuttaneen salassa pidettävää aineistoa tarkoituksella vai vahingossa. Sen jälkeen kun Alafuzoff siirtyi EU:n tiedustelupäälliköksi, hänellä ei olisi saanut olla Suomen sotilastiedustelulle kuuluneita asiakirjoja.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.