Ex-voimistelija Jari Mönkkösellä on tänään syytä hymyyn. Mönkkönen juhlii Suomen itsenäisyyttä Presidentinlinnassa vaimonsa Sannan kanssa. Mukana on myös Jari Mönkkösen avustaja Benjamin Lundberg.
– Benkku on mulle äärimmäisen tärkeä ihminen. Meillä on ainutlaatuinen suhde: hän on samaan aikaan minun avustajani ja valmennettavani. Lisäksi hän on meidän salilla töissä valmentajana, Mönkkönen kertoo.
– Benjamin on kuin minun kädet ja jalat. Kun valmennan häntä, pääsen elämään liikkeitä ja temppuja uudelleen.
Mönkkösen elämä sai dramaattisen käänteen kesällä 2016, kun hän loukkaantui treeneissä. Kaksoisvoltti paikaltaan taaksepäin epäonnistui, ja yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä telinevoimistelijoista tuli alas suoraan pää edellä.
Melko pian onnettomuuden jälkeen oli selvää, että neliraajahalvaantunut Mönkkönen ei kävelisi enää koskaan.
Syksyllä Mönkkösen tarina laitettiin kansien väliin ja toimittaja Mika Saukkosen kirjoittamassa Viimeinen voltti -kirjassa käydään avoimesti läpi Mönkkösen elämää aktiivisen urheilu-uran ja sen jälkeiseltä ajalta.
Valmentamisesta voimaa
Nyt reilu kolme vuotta onnettomuuden jälkeen Mönkkönen kertoo voivansa "ihan hyvin".
– Kivut ovat kuitenkin edelleen kovat ja esimerkiksi viime päivinä vatsan kanssa on taas ollut ongelmia. On ollut myös vaikeaa pysyä hereillä.
Valoa arkeen tuovat muun muassa valmennushommat omalla salilla. Jari Mönkkönen perusti Sanna-vaimonsa kanssa Volttimedia Oy -nimisen yrityksen, jota kautta hän valmentaa niin nuoria kuin vanhempia kuntoilijoita.
– Valmennan meidän salilla ja mulla on oma pikku elämäni, jossa pyörin tällä hetkellä. Salilla saan ikävät ajatukset pois mielestä.
Vammaisia ei huomioida
Mönkkösen mielestä vammaisten ja liikuntarajoitteisten olosuhteita suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi parantaa. Asia nousee esille myös Saukkosen kirjoittamassa uutuuskirjassa.
– Varsinkin terveet päättävässä asemassa olevat ihmiset saattavat ajatella, että meillä on hyvin asiat. Se ei kuitenkaan ole niin. Näin vammaisen näkökulmasta byrokratian rattaat ovat helvetin raskaat Suomessa.
Esimerkiksi esteetön liikkuminen on Mönkkösen mielestä edelleen retuperällä.
– Jos menisin Helsingin keskustaan pyörätuolilla, siitä ei tulisi mitään. Vähän aikaa sitten olin lomalla Lanzarotella, siellä pääsin lähes joka paikkaan esteettä. Elämme 2000-lukua, mutta esteetön liikkuminen on vieläkin ihan lapsen kengissä.
Tänään Mönkkönen iloitsee, että presidenttipari on huomioinut vammaiset ja liikuntarajoitteiset kutsuttujen joukossa itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla.
– Koen edustavani täällä heitä, jyväskyläläislähtöinen Mönkkönen sanoo.
Linnassa entinen huippu-urheilija on nyt toistaa kertaa. Ensimmäisen kerran Mönkkönen juhli Linnassa vuonna 1998 – samana vuonna, kun hän voitti rekin EM-hopeaa Pietarissa.