USA, 1999. Ohjaus: Stanley Kubrick. Käsikirjoitus Arthur Schnitzlerin Unikertomus-romaanin pohjalta: Stanley Kubrick, Frederic Raphael. Kuvaus: Larry Smith. Leikkaus: Nigel Galt. Tuotanto: Stanley Kubrick. Pääosissa: Tom Cruise, Nicole Kidman. Kesto: 160 min.
Uutinen elokuvaohjaaja Stanley Kubrickin kuolemasta pani liikkelle sarjan erilaisia huhupuheita. Spekuloitiin mm. ajatuksella, että jokin salaliitto olisi murhannut hänet - tai että perfektionistina tunnettu ohjaaja olisi masentunut viimeisimmän elokuvansa uhkaavasta epäonnistumisesta ja tehnyt itsemurhan. Yksi teoria leikitteli ajatuksella, ettei Kubrick olisikaan kuollut vaan lavastanut oman kuolemansa voidakseen lopullisesti irtautua vieroksumastaan julkisuudesta.
46 vuoden aikana Kubrick ohjasi 13 pitkää elokuvaa risteillen eri lajityyppien välillä. Kuvasi hän sitten sodan mielettömyyttä tai ihmismielen pohjatonta pahuutta, teki hän sitten historiallista draamaa tai avaruusfantasiaa, hän lopulta kertoi aina samoista asioista: peloista ja tuntemattoman aiheuttamasta kauhusta. Satuja ja surrealismia rakastava Kubrick vei muodon merkityksen äärimmilleen: hän rakensi elokuvaa nimenomaan muodon kautta.
Kubrick kuoli ennen kuin oli saanut Eyes Wide Shutin ääniraidan viimeisteltyä. Maailmalla elokuva on saanut ristiriitaisen vastaanoton: sitä on luonnehdittu mm. kylmäksi ja jähmeäksi testamentiksi, todisteeksi siitä, että mestarin ote olisi loppua kohti alkanut lipsua. Olen näistä väitteistä täysin toista mieltä, sillä kaksijapuolituntinen elokuva luistaa eteenpäin vangitsevasti. Eyes Wide Shutissa Kubrick kuvaa rikkaan newyorkilaispariskunnan vieraantumista toisistaan ja heidän yrityksiään täyttää henkistä tyhjyyttä seksuaalisilla kokeiluilla ja fantasioilla. Uneksiminen suistaa heidät lopulta ihmismielen ja tapahtumien tuntemattomaan - mutta vain uneksimalla vieraista heidän on mahdollista päästä lähemmäs toisiaan. Eikä paluu eroottisten viettelysten kierteestä takaisin todellisuuteen ole helppo.
Elokuva perustuu Arthur Schnitzlerin vuonna 1926 julkaisemaan pienoisromaaniin Unikertomus, jonka filmatisointioikeudet Kubrick osti jo kolmekymmentä vuotta sitten. Romaanin tapahtumat hän on siirtänyt 90-luvun lopun moraalittomaan New Yorkiin. Elokuvaansa hän suunnitteli 12 vuotta, kuvasi sitä lukuisilla otoilla pari vuotta, ja pani muutamat kohtaukset loppumetreillä vielä uusiksi tiputtaen pois kaksi elokuvan keskeistä henkilöhahmoa. Kubrick tunnetaan perfektionistisuutensa lisäksi myös siitä, että hän miehitti elokuvansa usein yllättävästi ja sai luonteettomina pidetyistä näyttelijöistä irti uskomattomia suorituksia. Hollywoodin kiiltokuvaparin Cruise-Kidmanin ohjaaja on Eyes Wide Shutissa saanut harkitun etäisellä intensiteetillä tulkitsemaan tunteita ja luomaan tilanteita, joita he eivät enää kykene hallitsemaan.
Kubrickin kerronta on hidastempoista, mikä saattaa olla syynä sille, että jotkut (ehkäpä nykyelokuvien vallitsevaan toiminnallisuuteen tottuneet) ovat pitäneet elokuvaa pitkäveteisenä. Mutta Kubrick tekee elokuvaa kuin oopperaa. Musiikki ja asetelmalliset lähikuvat takovat tilanteet hyytäviksi tavalla, jonka tehoa ei voi muuta kuin ihailla. Lähes täydellisessä elokuvassa alku tuntuu hiukan jahkailulta ja loppukohtauksen selitykset tarpeettomilta, mutta kokonaisuus on mestariteos. Cruisen ja Kidmanin varsin ilmeettömistä kasvoista Kubrick poimii erikoislähikuvia, jotka luovat shokkiefektejä. Näennäisen viileyden takaa hän paljastaa päähenkilöitä raastavan kauhun, surun ja lohduttomuuden.
Amerikkalaisia sensoreita kauhistuttanut pitkä orgiakohtaus on kuvallisesti elokuvan komeimpia. Naamiaisasuissa tai alastomina vaeltavat anonyymit ihmiset naivat toisiaan ja puhuvat toisilleen monotonisesti naamareiden takaa. Vieraat seisovat kuin oopperan näyttämöllä irvistävissä ja irvokkaasti nauravissa naamioissaan ennakoiden vaaraa, johon Cruisen näyttelemä tohtori Harford on itse itsensä ajanut. Syrjäisen metsäkartanon salaisissa juhlissa on jotakin samaa kuin Hohdon karmivassa yliluonnollisuudessa. Konkreettisia julmuuksia ei elokuvassa näytetä, mutta kauhun läsnäolo ei hellitä otettaan, kun se on kerran päässyt valloilleen. Yhdysvalloissa orgiakohtauksen kuvia on peitelty digitaalisesti, mutta Suomessa se tietenkin nähdään sensuroimattomana.
Myös tapa, jolla Kubrick kuvaa inhottavia sattumuksia arkisesti, on kerrassaan vaikuttava. Kun naamiaisasuja vuokraava mies osoittautuu pikkutyttöään parittavaksi roistoksi, järkytys näkyy vain Cruisen äimistyneillä kasvoilla; mies itse käyttäytyy kuin tilanne olisi mahdollisimman luonnollinen. Eyes Wide Shut on hyvin vähäpuheinen elokuva, jossa jännitteet syntyvät lausuttujen sanojen aiheuttamista reaktioista ja henkilöiden tekemistä havainnoista.
Vuona 1960 Stanley Kubrick sanoi, että hän haluaisi tehdä elokuvan, joka kertoisi nykyajasta psykologisella, seksuaalisella, poliittisella ja hyvin intiimillä henkilötasolla - ja että sellainen elokuva olisi tehtävänä kaikkein vaikein. Eyes Wide Shut lienee vastaus Kubrickin haaveeseen, vaikka politikointi onkin elokuvassa jätetty vain viittauksiksi vauraiden amerikkalaisten henkisestä rappiosta. Kubrick on syöksynyt henkilöiden sisimpään syvemmälle kuin koskaan. Lopussa pääpari onkin henkisesti täysin alasti, naamiot riisuttuina. Suuren visionäärin viimeinen retki ihmismielen syövereihin on maaginen.
Teksti: Minna Karila
Kuvat: Sandrew-Metronome