Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte ei aio piitata maan perustuslain sotatilaa koskevista pykälistä.
Duterte julisti tiistaina sotatilan eteläiselle Mindanaon alueelle, missä on ollut yhteenottoja filippiiniläisjoukkojen ja äärijärjestö Isisiin kytköksissä olevien taistelijaryhmien välillä.
Filippiinien perustuslain mukaan maan parlamentin täytyy hyväksyä sotatilan julistaminen, mutta Duterten mukaan hän ei parlamentin hyväksyntää tarvitse. Niin ikään hän kiistää korkeimman oikeuden perustuslain määräämän oikeuden tarkastella sotatilan laillisuutta.
Duterten mukaan parlamentin ja korkeimman oikeuden mielipiteillä ei ole väliä, sillä päinvastoin kuin sotilaat ne eivät ole vuodattamassa vertaan Mindanaon saarella.
– Tämä sotatila jatkuu niin kauan, kunnes poliisi ja sotavoimat sanovat, että Filippiinit on turvallinen. En kuuntele muita. Korkein oikeus ja parlamentti, ne eivät ole siellä (Mindanaolla), Duterte sanoi.
Filippiinien vuoden 1987 perustuslaki määrää, että presidentin on saatava sotatilalle parlamentin hyväksyntä. Samalla sotatilan enimmäiskesto rajataan 60 päivään. Jos presidentti haluaa jatkaa sotatilaa, hänen täytyy saada uusi hyväksyntä parlamentilta.
Vuoden 1987 perustuslain määräyksillä haluttiin estää diktaattori Ferdinand Marcosin valtakauden väärinkäytökset. Marcos syrjäytettiin vallasta vuonna 1986.
Marcosin valtakaudella Filippiineillä vallitsi sotatila yhdeksän vuoden ajan vuosina 1972-81. Duterte on aiemmin kuvannut sotatila-aikaa erittäin hyviksi vuosiksi Filippiinien historiassa.
Duterte sanoi perjantaina sotilailleen, että sotatilan aikana sotilaat voivat tehdä kotietsintöjä vapaasti ilman etukäteislupia. Samoin pidätyksiä voidaan tehdä vapaasti ilman pidätysmääräyksiä.