Tuotantovuosi: 2007. Ohjaus: Chris Weitz. Jakelu: FS-Film Oy. Kuva: 16:9 Anamorfinen Widescreen 2.40:1. Ääni: DTS ES 6.1, DD EX 5.1, 2.0. Kesto: 109 min.
Philip Pullmanin His Dark Materials -fantasiakirjasarjan ensimmäiseen osaan perustuva, 180 miljoonan dollarin budjetilla kuvattu The Golden Compass esittelee rinnakkaismaailman, jossa jokaisen ihmisen rinnalla kulkee tämän sielu, daimoni. Daimonit ovat puhuvia eläinhahmoja, jotka voivat lapsilla muuttaa muotoaan milloin tahansa. Päähahmona toimii 11-vuotias, orpo Lyra Belacqua, joka asuu ja opiskelee arvostetussa Jordan Collegessa. Kun Lyran ystävä kidnapataan, tarttuu hän tilaisuuteen lähteä vaikutusvaltaisen rouva Coulterin (Nicole Kidman) mukaan matkalle, jolla hän voisi etsiä samalla ystäväänsä. Mukaan hän saa koulun rehtorilta kompassia muistuttavan laitteen, aletiometrin, joka miehen mukaan kuuluu Lyralle. Tyttö ei kuitenkaan osaa käyttää laitetta, jonka tulisi antaa vastauksia sille esitettyihin kysymyksiin. Samaan aikaan Lyran setä, lordi Asriel (Daniel Craig) matkustaa kohti Pohjoisnapaa, jossa hän on havainnut salaperäisen Tomun läsnäolon, joka voi johtaa rinnakkaistodellisuuksiin. Asrielin suunnitelmat eivät miellytä maailmaa hallitsevaa Magisteriumia, joka pitää moisia puheita harhaoppina.
En ole lukenut Pullmanin kirjasarjaa, mikä luultavasti oli vain hyvä elokuvan katsomisen kannalta, sillä voin kuvitella, että kirjan/kirjat lukeneet löytävät Chris Weitzin kirjoittamasta ja ohjaamasta filmatisoinnista minua enemmän nurinanaiheita. Pienin niistä ei liene se, että kirjan loppupuolen tärkeitä tapahtumia filmattiin elokuvaan, mutta poistettiin ennen ensi-iltaa. Elokuvan lopetus tuntuukin hieman antikliimaksilta kirjaakin lukemattomalle. Samalla Daniel Craigin hahmon tarina jää hieman puolivillaiseksi, eikä miehellä ole nyt elokuvassa järin paljon tekemistä.
Valtava soturikarhu Iorek Byrnison liittyy elokuvassa Lyran matkaan. Ian McKellen on hyvä tämän äänenä, mutta hahmon kehittäminen jää puolitiehen, ja vaikka elokuvan tietokoneilla tehdyt eläinhahmot toimivat melko hyvin, on silti vaikea jännittää hirveästi CGI-karhujen ottaessa yhteen. Dakota Blue Richards on pääroolissa Lyrana elokuvan parhaita puolia, ja tekee erittäin hyvää työtä fiksuna ja omapäisenä tyttönä.
The Golden Compass on visuaalisesti nätti elokuva, joka kaikesta päätellen tekee liikaa kompromisseja alkuperäisen materiaalin suhteen. Elokuvan maailmasta ja sen hahmoista kerrotaan liian vähän, ja jäin kaipaamaan 20-30 minuuttia pidempää versiota nykyisen tilalle. Silti tämä ei ole mitenkään huono elokuva, ainesta olisi vain ollut selvästi parempaan. Elokuvan flopattua Yhdysvalloissa tarinan jatkosta ei ole minkäänlaisia takeita, mikä osaltaan aiheuttaa turhautumista. Lisää kaipaamaan jäävät voivat toki tarttua aina kirjoihin, tässä tapauksessa elokuvan nähneenkin kannattanee aloittaa suosiolla tarina alusta.
Ensimmäiseltä levyltä löytyy kirjoittaja-ohjaaja Chris Weitzin kommenttiraita sekä mainosvideo elokuvasta Matka maan keskipisteeseen 3D. Toisella levyllä on bonusmateriaalia yli kahden ja puolen tunnin edestä. Kaikki ekstrat on tekstitetty suomeksi. 19-minuuttisessa The Novel -videossa Philip Pullman kertoo kirjailijanurastaan ja kirjasarjan synnystä. Tämä video sai minut kiinnostumaan enemmän kirjasarjasta kuin itse elokuva. Pullmania kuullaan myös monessa muussa videossa.
16-minuuttisessa The Adaptationissa kirjoittaja-ohjaaja Chris Weitz puhuu 400-sivuisen romaanin muokkaamisesta käsikirjoitukseksi, jonka ensimmäinen versio oli 186-sivuinen ja toinen 156-sivuinen. Weitz kertoo, miten hän lähti projektista pelästyttyään sen haasteita, mutta palasi lopulta sen pariin. 15-minuuttisessa Finding Lyra Belacqua -videossa kerrotaan sopivan näyttelijän hakemisesta Lyran rooliin, johon oli noin 10 000 hakijaa. Kuulemme rooliin hakevien, hakutilaisuuteen jonottavien nuorien mietteitä. Videossa kuullaan myös rooliin valitun Dakota Blue Richardsin äitiä.
20-minuuttisessa Daemons-videossa kerrotaan tietokoneilla toteutettujen daimonien toteutuksesta. Tällaiset efektidokumentit on jo nähty niin moneen kertaan, ettei tämä tarjoa mitään uutta ja käy lopulta melko puuduttavaksi. 15-minuuttisessa The Alethiometer -videossa kerrotaan mielenkiintoisesti elokuvan aletiometrin tekemisestä kovan kiireen alla. 26-minuuttisessa Production Design -videossa puhutaan elokuvan visuaalisen ilmeen luomisesta, aiheina mm. rekvisiitta, aseet ja lavasteet. 12-minuuttisessa Costumes-videossa kerrotaan satoja pukuja vaativan elokuvan vaatteiden luomisesta, ja kuullaan myös, mitä Philip Pullman oli tuumannut elokuvassa käytettävistä vaatteista.
7-minuuttisessa Oxford - Lyra's Jordan -videossa puhutaan Oxfordissa kuvaamisesta. 16-minuuttisessa Armoured Bears -dokumentissa kerrotaan elokuvassa nähtävien karhuhahmojen toteutuksesta esituotannossa, kuvauksissa ja jälkituotannossa, jossa ne tehtiin tietokoneanimaationa. 12-minuuttisessa Music-videossa puhutaan musiikin luomisesta elokuvaan ja kuullaan mm. säveltäjä Alexandre Desplatin mietteitä. 8-minuuttisessa The Launch -videossa seurataan Lyraa esittänyttä Dakota Blue Richardsia Cannesin elokuvafestivaaleilla, haastattelurumbassa sekä elokuvan ensi-illassa.
Lopuksi mukana on kolme elokuvan traileria sekä kuvagalleriat Armoured Bears, Costumes, Daemons ja Production Design -otsikon alla galleriat Objects, Vehicles ja Environmental. Lisäksi mukana on elokuvajulistegalleria sekä interaktiivinen galleria Alethiometer Interactive Gallery, joka selittää aletiometrin symboleita.
Elokuva: ***
Ekstrat: ****
Teksti: Atso Suopanki