Turvapaikkahakemuksesta voidaan antaa myönteinen päätös, jolloin hakija sijoitetaan Suomessa johonkin kuntaan tai kielteinen päätös, jolloin hakija käännytetään kotimatkalle.
Turvapaikanhakuun liittyy monia termejä, jotka arkipuheessa helposti sekoittuvat keskenään.
Turvapaikanhakija: Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakija ja pakolainen tarkoittavat eri asiaa.
Jos turvapaikanhakijalle myönnetään pakolaisstatus tai oleskelulupa, hän saa jäädä Suomeen. Muutoin hänen käännytetään takaisin lähtömaahansa.
Pakolainen: Pakolainen on kotimaastaan paennut henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua toisessa maassa. Pakolaisstatus voidaan antaa turvapaikanhakijalle, jota vainotaan hänen kotimaassaan alkuperänsä, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskunnalliseen ryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella.
Puhekielessä myös humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan vieraaseen maahan saaneita kutsutaan pakolaisiksi. Oleskeluluvan voi saada, jos hakijan lähtömaan tilanne on sellainen, että se voi johtaa kenen tahansa joutumiseen oikeudenloukkausten tai erottelemattoman väkivallan kohteeksi.
Kiintiöpakolainen: Suomi ottaa vuosittain vastaan tietyn määrän pakolaisia, joilla on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n myöntämä pakolaisstatus. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä, jotka sijaitsevat pääasiassa heidän kotimaansa ulkopuolella.
Suomessa eduskunta päättää vuosittain, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Vuonna 2014 kiintiöpakolaisten määrä Suomessa oli 1030. Viime vuonna valtaosa Suomeen tulleista kiintiöpakolaisista oli syyrialaisia sekä sudanilaisia.
Lähteet: Maahanmuuttovirasto, Pakolaisneuvonta, Pakolaisapu
Katso interaktiivisesta grafiikasta, kuinka turvapaikanhakuprosessi Suomessa etenee.