Grönlannissa äänestettiin tiistaina alueparlamentin eli Inatsisartutin vaaleissa poikkeuksellisissa oloissa. Poikkeuksellisissa siksi, että vaaleihin kohdistui ennennäkemätöntä kansainvälistä mediahuomiota Donald Trumpin lausuntojen takia.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tunnettu mahdottomina pidetyistä poliittisista aloitteistaan. Yksi tähän joukkoon kuuluvista on Trumpin erilaisilla sävyillä eri kerroilla tekemä ehdotus tai peräti vaatimus maailman suurimman saaren Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin.
Trumpin mukaan Yhdysvallat tarvitsee saarta sekä taloudellisista että kansainvälispoliittisista syistä.
Grönlantilaisten suuri enemmistö on alusta alkaen suhtautunut kielteisesti ajatukseen.
– Me emme halua Yhdysvaltojen osaksi ilmeisistä syistä: Terveydenhuollon ja, no, Trumpin takia, sanoi nuukilainen pankkivirkailija Tuuta äänestysjonossa.
Myös kaikkien kuuden vaaleihin osallistuneen puolueen puheenjohtajat ovat samaa mieltä.
– Grönlanti ole myytävänä. Meidän on pidettävä nyt yhtä, ja tehtävä omat päätöksemme täällä Grönlannissa, sanoi keskusta-vasemmistolaisen hallituspuolueen Siumutin (”Eteenpäin”) puheenjohtaja Erik Jensen.
Trumpin lausunnot antoivat erikoisen lisämausteen tiistaina saarella käytyihin vaaleihin sen lisäksi, että ne toivat saarelle ennennäkemättömän määrän ulkomaalaisia median edustajia.
– Jos Trump ajatteli, että hän saisi näistä vaaleista tukea ajatukselleen Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin, niin hän epäonnistui täysin, sanoo Gönlannin yliopiston yhteiskuntatieteiden emeritusprofessori Birger Poppel uutistoimisto Reutersille.
Keskusta-oikeistolle selvä voitto
Vaalit voitti yllättäen keskusta-oikeistolainen Demokraatit-puolue, historiansa parhaalla tuloksella. Nimi on Grönlannissa puhuttavalla inuiitin kielellä kirjaimellisesti sama kuin suomen kielellä.
Puoluetta luonnehditaan Grönlannin myönteisimmäksi elinkeinoelämää kohtaan. Se on aiemmin kannattanut Grönlannin pysymistä Tanskan osana.
Nyt se suhtautuu itsenäisyyteen varsin varovasti, mutta ei torjuvasti. Puolue kannattaa vaiheittaista itsenäisyyttä askel askeleelta.
1990-luvun puolivälistä toiminut puolue ei ole ollut koskaan Inatsisartutin suurin. Puolue saa paljon kannatusta Grönlannin liike-elämästä, pääkaupungin asukkailta ja Grönlannissa asuvalta tanskalaisvähemmistöltä.
– Olemme olleet melko selväsanaisia viestissämme. Haluamme lisää yritystoimintaa hyvinvointijärjestelmän rahoittamiseksi.
– Uskomme, että sitä myös kansalaiset haluavat, sanoi Demokraattien puheenjohtaja Jens-Fredrik Nielsen puolueen riehakkaissa vaalivalvojaisissa.
Toiseksi suurimmaksi nousi nopeaa itsenäistymistä kannattava, radikaaliksikin luonnehdittu Naleraq (suunnilleen ”Merimerkki”) -puolue. Puolue kannattaa täysimittaista eroa Tanskasta nopeasti.
Monet sen kannattajista asuvat rannikkoseudun pienissä kylissä, joissa paikoin noudatetaan vielä inuiittien perinteistä elämäntapaa.
Ennakkoarvailujen mukaan kaksi vaalivoittajapuoluetta tuskin mahtuvat samaan hallitukseen. Eroja on paitsi itsenäisyyskannan suhteen, myös suhtautumisessa aluepolitiikkaan.
– Toivomme laajapohjaista hallitusta, emme sellaista, jossa olisi vain eniten ääniä saaneet puolueet, koska silloin kyse olisi vain kaupungit vastaan rannikkokylät -asetelmasta, sanoi Naleraqin puheejohtaja Pele Broberg.
Keskusta-vasemmistolaiset hallituspuolueet hävisivat vaalit raskaasti.
Grönlantia vuosikymmenet hallinnut sosiaalidemokraattinen Siumut sai historinsa selvästi huonoimman tuloksen.
Nykyinen pääministeripuolue, Múte Bourup Egeden johtama vasemmistolainen Inuit Ataqatiigiit ("Inuiittien / ihmisten yhteisö") kärsi myös suuren tappion ja huonoimman tulokseksensa 2000-luvulla.
Hallituksen muodostamisesta odotetaan vaikeaa. Vielä vaikeampaa on ennakoida, millaisia aikeita Donald Trumpilla seuraavaksi on Grönlannin suhteen.