Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan maamiinat sopivat Suomen puolustamiseen muun muassa Suomen laajan maastoalueen takia.
Hallitus on päättänyt kasvattaa puolustusmäärärahojen tasoa vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.
Lisärahoitus kohdistetaan maavoimien uudistamiseen.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan puolustusmenojen korottaminen perustuu yleiseen uhka-arvioon. Tilanteeseen ovat johtaneet maailmanpolitiikan epävarmuus ja Venäjän aggressio.
Maavoimien isot hankinnat ajoittuvat 3–4 vuoden päähän, eli varat katetaan Häkkäsen mukaan sen hetken budjeteista. Kyse on usean miljardin euron lisäyksestä nykyiseen.
– Leikataanko kansalaisten lompakoista veroina vai tehdäänkö säästöjä – se on iso talouspoliittinen kysymys, Häkkänen kommentoi MTV:n Kymmenen uutisissa.
Lue myös: Tällainen on Ottawan sopimus, josta Suomi päätti irtautua ja joka toi Nobelin rauhanpalkinnon
Miinat halutaan hankkia Suomesta
Hallitus käynnistää myös valmistelut Ottawan miinakieltosopimuksesta irtautumiseksi.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan sota Ukrainassa on osoittanut jalkaväkimiinojen tarpeen nykyaikaisessakin sodankäynnissä.
– Olemme havainneet, että Venäjä käyttää edelleen massamaisesti jalkaväkeä hyökätessään rintamalla ja vallatessaan alueita, Häkkänen sanoo.
– Selvityksemme perusteella jalkaväkimiinat vahvistavat Suomen puolustuskykyä, sopivat hyvin reserviläisarmeijaan ja Suomen laajaan maastoalueeseen, jota pitää puolustaa.
Häkkäsen mukaan seuraavaksi arvioidaan pioneeri- ja miinoituskoulutus Suomen puolustusvoimien ja reserviläistoiminnan piiriin sekä miinojen tuotantokyky.
– Pyrimme myös tässä asiassa suosimaan suomalaista yritystoimintaa niin kuin Ukrainan tuessa ja isoissa kalustohankinnoissakin.
Lue myös: Miten syntyi arvio siitä, ettei jalkaväkimiinoja enää tarvittaisi? Jarmo Lindberg vastaa
Nousi otsikoksi myös maailmalla
Suomen jalkaväkimiinapäätös on noussut tiistaina uutisotsikoksi myös maailmalla.
Yhdysvaltainen uutiskanava CNN siteerasi Orpoa ja kertoi Suomen irtautuvan maamiinasopimuksesta ja lisäävän puolustusmenoja Venäjän uhan vuoksi.
Myös Politico-lehden mukaan Suomi irtautuu maamiinasopimuksesta Venäjä-pelkojen kasvaessa.
Suomessa hallituksen maamiinasuunnitelma on saanut myös kritiikkiä.
Esimerkiksi Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoi tiedotteessa, että Ottawan sopimuksen ytimessä on siviilien suojelu sekä sodan aikana että sen jälkeen.
Siitä irtaantuminen vaarantaa hänen mukaansa nimenomaan siviilien hengen.