Yhteishaussa ilman ammattikoulu- tai lukiopaikkaa jääneelle nuorelle opiskelupaikan löytäminen on työn ja tuskan takana.
Ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jääneille on sorvattu useita syrjäytymistä ehkäiseviä koulutusohjelmia, kuten peruskoulun numeroiden korottamiseen tarkoitettu kymppiluokka tai ammattikouluun valmistava ammattistartti. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että jokainen koulu päättää ohjelmiensa hakuajat ja -kriteerit itse. Käytännöt vaihtelevat paljon, eikä koottua tietoa mahdollisuuksista ole helppo löytää.
Vantaalainen Tomas Herkama jäi kevään ja alkukesän hauissa ulkopuolelle, ja pyrkii syksyllä alkavaan ammattistartti-koulutukseen. Herkaman äidin Anne-Mari Lehtisen mukaan hakuprosessit ovat sekavat.
– Hakeminen tuntui hankalalta. Aiheeseen liittyviä erilaisia verkkoportaaleja oli niin paljon. Meidän kohdalla ainakin tarvittiin ulkopuolista apua, että osattiin oikeat paikat löytää.
Hakusivustot muodostavat viidakon
Peruskoulun päättäneen nuoren jatko-opiskelumahdollisuuksista on koottu tietoa useille nettisivustoille: opintoluotsi.fi, ammattikoulutus.com, koulutusnetti.fi ja edu.fi ovat valtakunnallisia palveluja, joihin on koottu tietoa siitä, mitä tehdä, jos valtakunnan hauissa jää ilman koulupaikkaa.
Lisäksi joillakin kunnilla saattaa olla omia sivustojaan, kuten esimerkiksi Helsingin kaupungin oma ysinjalkeen.fi. Näistäkään ei usein ole apua, sillä tarkat tiedot kustakin koulutuksesta löytyvät jokaisen koulun omilta sivuilta. Kaikki kunnat eivät edes järjestä kouluissaan kymppiluokkia, sillä pakkoa ei ole.
Kun kukaan ei koordinoi ylhäältä käsin nuorten tukikoulutusta, vaihtelevat hakuvaatimukset suuresti. Esimerkiksi jotkut ammattikoulut vaativat työtodistuksia ja etukäteishaastatteluja, toisiin mitään näistä ei tarvita. Useisiin paikkoihin haettaessa selvitystyö kertautuu, ja tiedonhaku vaatii lähestulkoon akateemisia taitoja.
Ammattineuvoja Krista Ihalainen Helsingin kaupungin nuorille tarkoitetusta Tulevaisuustiskistä pitää eri vaihtoehtoja viidakkona.
– Voisin kuvitella, että niillä paikkakunnilla, joissa ei ole nuorille erikseen hakua varten suunnattua neuvontapalvelua, voivat nuoret ja vanhemmat olla vaikeuksissa. Pelkästään verkosta tehty tiedonkeruu on haasteellista.
Jopa puolen vuoden epätietoisuus tulevasta jäytää
– Pahinta on kuitenkin se koko kesän jatkuva stressi, kun tiedon kulku kestää niin kauan, Anne-Mari Lehtinen kertoo.
Ihalainen on Lehtisen kanssa samoilla linjoilla.
– Nuoren kannalta hakuprosessi on liian pitkä. Kun yhteishaku alkaa maaliskuussa, täydennys- ja erillishaku heinäkuussa, ja vielä elokuussakin voi hakea kymppiluokille ja ammattistartteihin, niin onhan se pitkä aika. Välttämättä vielä elokuun lopussakaan ei tiedä, onko päässyt kouluun vai ei.
Herkama on hakenut pariinkin ammattistartti-ohjelmaan. Paikan saaminen selviää aivan viime tipassa. Esimerkiksi Vantaan ammattioppilaitos Varian ammattistarttiin pääseminen selviää Herkamalle vasta 17. elokuuta. Koulutus alkaa kolme päivää myöhemmin.
– Aika uskomattomalta tuntuu, että tietoa koulutukseen pääsemisestä voidaan pantata näin pitkään. Kyllä tämä vielä menee, kun Tomas voi asua kotona. Entä jos paikkaa olisi hakemassa vaikkapa Seinäjoelta ja pitäisi muuttaa sinne? Maakunnissahan olisi paikkoja pääkaupunkiseutua enemmän saatavilla, mutta lähetäpä 15-vuotias sitten jonnekin yksin asumaan, Anne-Mari Lehtinen pohtii.
"Syksyn yhteishaku on turha"
Tällä hetkellä ilman toisen asteen opiskelupaikkaa olevia nuoria on koko maassa noin 3 700. Kevään ja kesän hakujen ulkopuolelle jääneet voivat hakea syksyn yhteishaussa tammikuussa alkaviin koulutuksiin.
Syksyn yhteishaussa on kuitenkin vain vähän valinnanvaraa tarjolla olevien koulutusalojen suhteen. Nuorten Tulevaisuustiskin neuvoja Krista Ihalainen suhtautuu skeptisesti syyshakuun.
– Minusta syksyn yhteishaku on aika turha. Sinne pitäisi saada paljon enemmän koulutusaloja ja -ohjelmia valittavaksi, tai muuten nuoret turhautuvat. Tai sitten koko syksyn haun voisi lopettaa kokonaan.
Tomas Herkama on kuitenkin luottavainen oman tulevaisuutensa suhteen. Toiveala on ollut selvillä jo pitkään, ja työkokemustakin on toiveammatissa ehtinyt kertyä peruskoulun aikana useita viikkoja.
– Kyllä musta vielä kokki tulee. Jotenkin, nuori mies lataa. Kävi miten kävi.
Ammattistartti: Koulutus on tarkoitettu peruskoulun päättäneille nuorille, jotka eivät ole vielä ratkaisseet ammatinvalintaansa. Koulutuksessa voi vahvistaa opiskelutaitoja ja tutustua eri ammatteihin.Opiskelijoiksi voidaan ottaa myös ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen alkuvaiheessa keskeyttäneitä. Koulutus kestää puolesta vuodesta vuoteen. Kymppiluokka: Perusopetuksen lisäopetus on tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille nuorille, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa tai jotka tarvitsevat lisäaikaa tulevaisuutensa suunnitteluun. Kymppiluokalla voi korottaa peruskoulutodistuksen arvosanoja, tutustua työelämään ja eri koulutusvaihtoehtoihin tai parantaa mahdollisuuksia päästä opiskelemaan. Koulutus kestää vuoden ja opetusta järjestetään lähinnä peruskouluissa ja kansanopistoissa, mutta myös joissakin ammatillisissa oppilaitoksissa. Lähteet: Edu.fi ja Opintoluotsi |
Sumo video id