Kestävä tyytyväisyys aivoissa syntyy paitsi sosiaalisista kontakteista, myös altruismista. Jos elämästään haluaa onnellisempaa, asennemuutoksessa tärkeää on kiitollisuus – se, että laskee, miten paljon onkaan jo saanut.
Kun sähköpostisi sanoo ”ping”, ilahdut: hei, viesti minulle! Samalla tsekkaat Facebookin ja pyörähdät Twitterissä – varmuuden vuoksi. Loppupäivä menee projektinhallinnan ja sähköpostin pingausten usvassa, ja miksei menisi; aina, kun saat sähköpostiviestin ja avaat sen, aivosi ruiskauttavat kiitokseksi pienen määrän dopamiinia.
Emma Seppälä on Stanfordin huippuyliopistossa vaikuttava suomalaistaustainen psykologi. Seppälän kirja Elä Onnellisemmin julkaistiin Yhdysvalloissa tammikuussa 2016 nimellä The Happiness Track. Nyt teos on suomennettu. Seppälä vieraili Suomessa syksyllä 2016 CoPassion-tutkimushankkeen vieraana.
– Koemme pieniä mielihyvän purkauksia, kun saamme töitä tehdyksi, tai vaikkapa syömme suklaajäätelön. Aivot vapauttavat pienen määrän dopamiinia, joka antaa ihmiselle hetkellisen nautinnon kokemuksen. Kokemus on hyvin lyhytaikainen, ja tämän vuoksi alamme himoita lisää projekteja, tai jäätelöä, Emma Seppälä kuvaa.
Ei liene yllätys, ettei jäätelön tai sähköpostin pingahduksen aiheuttama onnentunne kestä. Siksi haluamme lisää. Mieluiten heti.
– Onnellisuus on hyvin subjektiivinen kokemus. Erotan sen näistä lyhyistä onnen purkauksista, joita kutsun hedonistiseksi onneksi. Ne ovat lyhytaikaisia. Sitten on pitkäkestoista onnellisuutta, joka tulee tarkoituksen täyttämästä elämästä.
Aidosti onnellinen elämä perustuu arvoille
”Michael Treadwayn tutkimus on osoittanut, että ihmiset, jotka työskentelevät kovasti, erittävät suurempia määriä dopamiinia (hermoston välittäjäainetta, joka kertoo nautinnosta) aivojen palkintoalueilla.
Ylisuorittajat kokevat ohikiitävän huikeuden siitä, että vastaavat vielä yhteen sähköpostiin, saavat vielä yhden projektin pois päiväjärjestyksestä tai ruksaavat vielä yhden asian pois tehtävälistalta.”
Kestävä tyytyväisyys aivoissa syntyy Seppälän mukaan paitsi sosiaalisista kontakteista, myös altruismista. Siitä, että on kiltti, ja tekee hyvää. Aidosti onnellinen elämä perustuu arvoille ja omaa itseä suuremmalle tarkoitukselle.
Seppälän mukaan arvoihin perustuvan elämän elämisessä on jotakin mielelle ja keholle hyvin hyödyllistä, ja myös tutkimukset tukevat teoriaa.
Tutkija Kristin Neff havitsi, että itsemyötätunto, siis itsekritiikin vastakohta, tuo useita hyötyjä. Monet uskovat, että oman edun tavoittelu on ihmiselle synnynnäistä, mutta Saksan Max Planck -instituutissa tehdyt tutkimukset löysivät viitteitä siitä, ettei näin ole.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Elämän tarkoitus löytyy ajattelemalla kokonaiskuvaa
”Huolimatta siitä, ettemme ehkä elä elämäämme siten, tiedämme intuitiivisesti, että yhteytemme muihin ihmisiin ovat elämämme merkityksellisin elementti.”
Vaikka onni olisi aivan kulman takana, moni vihaa elämäänsä, tai ainakin jotakin sen osa-aluetta. Pomo hönkii niskaan ja työkaverit vänisevät kopperoissaan, haluttomina ja ankeina.
– Jos et pidä siitä, mitä teet, ja velvollisuudet tuntuvat musertavilla, elämän tarkoitus löytyy ajattelemalla kokonaiskuvaa: minulla on tämä työ, joka sallii minun maksaa lomia lapsilleni, se antaa minun tehdä asioita, joita en muuten voisi. Aivomme tapaavat keskittyä negatiiviseen. Meille tapahtuu kolme kertaa enemmän positiivisia asioita päivittäin ja tutkimukset osoittavat tämän. Vain hyvinvointivaltiossa asuminen tarjoaa niin paljon siunauksia päivittäin, ettei niitä kykene laskemaan, Seppälä sanoo.
Asennemuutoksessa tärkeää on kiitollisuus; se, että laskee, miten paljon onkaan jo saanut.
– Voit myös mennä töihin, vaikket olisi onnellinen siellä, ja miettiä, miten voisit tehdä työpaikasta onnellisemman itsellesi ja työkavereillesi. Tämä yksinkertainen muutos luo tarkoitusta, luultavasti parantaa suhteita ja johtaa suurempaan tyytyväisyyteen.
Kolme tärkeintä asiaa, jotka voit tehdä jo tänään
1. Muista hengittämisen tärkeys
Tunteiden käsittelyä ei opeteta koulussa, työpaikoilla tai oikeastaan missään muuallakaan.
– Tutkimusten mukaan voimme muuttaa tunnetilojamme hengityksellämme. Jos otat pidempiä henkäyksiä ja pidennät uloshengitystäsi, rauhoitat hermostoasi, Seppälä neuvoo
2. Kiitollisuus
– Mitä enemmän olemme tietoisia meille päivittäin tapahtuvista hyvistä asioista, sitä suurempaa on tyytyväisyytemme elämään.
3. Myötätunto
– Myötätunto johtaa suurempaan täyttymyksen tunteeseen kuin mikään muu.
Katso myös: Mihin aikasi ylipäätään kuluu?
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Kursivoidut kohdat ovat lainauksia teoksesta Elä Onnellisemmin (HarperCollins Nordic, 2016)