Valkoposkihanhien metsästys alkaa ristiriitaisissa tunnelmissa. Määräysten tulkinnanvaraisuus ja runsaus huolestuttavat.
Suomen läpi pian muuttavien valkoposkihanhien metsästys on alkamassa. Vuosien valmistelun jälkeen valkoposkihanhesta tuli riistalaji, mutta jahtiin lähdetään jopa pelonsekaisin tuntein. Sekä metsästäjät että viljelijät pitävät metsästystä koskevia määräyksiä osin tulkinnanvaraisina.
Värtsilän pelloille laskeutuu lähiviikkoina kymmeniä tuhansia valkoposkihanhia muuttomatkalla. Metsästyksen sallivalla lakimuutoksella halutaan ehkäistä maatalousvahinkoja. Mutta asiaan liittyy ongelmia.
– Nyt kun haettiin hyvää ratkaisua metsästyksen kautta tähän ongelmaan, niin saadaan aikamoinen soppa, kommentoi Suomen Metsästäjäliiton hanhiasiavastaava Mika Piiroinen MTV Uutisille.
Lue myös: Valkoposkihanhia vähemmän kuin yli kymmeneen vuoteen
Haasteita tuovat pikkutarkat määräykset. Pahimmalla vahinkoalueella päänvaivaa tuovat niin sanotut hanhipellot, jotka kehitettiin lintujen ruokapaikoiksi.
Esimerkiksi Tohmajärvellä sijaitseva hanhipelto jakautuu kahteen osaan. Toisella puolella on hanhipelto, jossa hanhien pitäisi levätä ja ruokailla, siinä ei saa ampua. Toisella puolella vyöhyke vaihtuu ja siinä puolestaan saa metsästää.
– Tässä käy nyt niin, että hanhipelto menettää merkityksensä sen takia, että tässä vieressä ammutaan. Ja toisaalta kun ampumista ei koko aikaa toimiteta, niin sitten myös tämä peltoalue tulee syödyksi ja vahinkoja tulee tapahtumaan juuri näillä alueilla, Piiroinen toteaa.
