Iso-Britannia, 2009. Ohjaus: David Yates. Käsikirjoitus J.K.Rowlingin romaanin pohjalta: Steve Kloves. Kuvaus: Bruno Delhonnel. Leikkaus: Mark Day. Musiikki: Nicholas Hooper. Tuotanto: David Heyman, David Barron. Pääosissa: Daniel Radcliffe, Emma Watson, Rupert Grint, Jim Broadbent, Michael Gambon, Robbie Coltrane, Alan Rickman. Kesto: 155 min. Levittäjä: Sandrew Metronome.
Kuudennessa Harry Potter -filmatisoinnissa Voldemort on lujittanut otettaan. Kuolonsyöjät suihkivat taivaalla turmiollisia spiraaleitaan saaden jopa London Bridgen romahtamaan. Velhopoika Harry Potter aistii vaaran tunkeutuneen myös Tylypahkan sisälle. Dumbledore keskittyy määrätietoisesti valmentamaan Harryä lähestyvään viimeiseen taisteluun: yhdessä he etsivät ideoita Voldemortin voiman murtamiseksi.
Dumbledore pestaa taikajuomien opettajaksi vanhan ystävänsä professori Horatius Kuhnusarvion uskoen, että Harryn avustuksella professorin oikukkaasta muistista saadaan kaivettua esiin ratkaisevan arvokasta tietoa. Taikuuden opinahjossa keksitään luonnollisesti keinoja kurkistaa menneeseen, kuten vaikkapa aikaan jolloin Kuhnusarvion tähtioppilas ei vielä ollut kaikkien kavahtama Voldemort.
Harryllä, Ronilla ja Hermionella on pahuuden voimien lisäksi vastassaan myös teini-iän hormonimyrsky. Se saa aikaan ihastuksia, mustasukkaisuutta ja arvaamattomia tunteenpurkauksia.
Puberteetti-ikä ei ole velhoille yhtään jästejä helpompaa. Omien hämmentävien tunteidensa keskellä Harry setvii Ronin lemmensotkuja ja tarjoaa lohduttavan olkapäänsä sydänsuruiselle Hermionelle. Teiniromantiikka tuo kevennystä elokuvan synkkään ja varjoisaan perustunnelmaan.
Harryn rooli valittuna korostuu ja askarruttaa häntä yhä enemmän. Lasten maailmasta on selvästi harpattu aikuisten maailmaan, mikä näkyy jo siinä, että lapsinäyttelijöistä on tullut nuoria aikuisia. Henkilöhahmojen on kohdattava elämän ja kuoleman kovia kysymyksiä.
Hauskat fantasiaelementit ja leikkisä magia ovat saaneet tehdä tilaa tummemmille ja kohtalokkaammille aineksille. Puoliverinen prinssi pohjustaakin tulossa olevaa päätösosaa, joka on jaettu kahteen elokuvaan. Näin saadaan käärittyä enemmän rahaa, koska laaja ja uskollinen fanipohja on jo olemassa.
Erityismaininnan ansaitsee kuvaaja Bruno Delhonnel, jonka tunnelmoiva kamera hakeutuu kiinnostaviin kuvakulmiin ja on koko ajan pienessä liikkeessä. Jatkuvasti vaihtuvan jännittävän ympäristön Delhonnel on vanginnut todella kauniisti. Komeista kuvista uusiin tilanteisiin ja tunnelmiin siirrytään usein tehokkailla leikkauksilla. Tekniikka on siis harvinaisen hyvin hallussa.
Toisin kuin muutamissa muissa Potter-elokuvissa, Puoliverisessä prinssissä ei ole venyttämisen makua. Se tuntuu juuri oikean pituiselta.
Teksti Minna Karila
Katso leffan traileri MTV3.n elokuvatrailerit-osiosta täältä.