Helsingin opetusviraston miljoonapetos lähti purkautumaan poliisin vihjesähköpostiin lokakuussa 2016 tulleesta nimettömästä vihjeestä. Se oli hyvin yksityiskohtainen, ja vihjeessä mainittiin viraston tietohallintopäällikön Hannu Suoniemen nimi.
– Vihjeestä pystyi päättelemään, ettei kyse ole ulkopuolisen tekemistä havainnoista. Helsingin kaupungille oli sen mukaan tilattu laitteita laitetoimittajalta, joka ei ollut kaupungin sopimustoimittaja. Siinä kerrottiin henkilökin, joka oli päätöksiä tehnyt ja se, että kaikki laitteet eivät olleet tulleet kaupungin käyttöön, rikostarkastaja Ismo Siltamäki kertoi Rikospaikassa.
Poliisi ryhtyi selvittämään asiaa yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Jo esiselvityksessä pystyttiin toteamaan, etteivät Suoniemen junailemat laitehankinnat ole menneet hankintamenettelysäännösten mukaan. Vuodenvaihteen jälkeen poliisi kirjasi Suoniemestä rikosilmoituksen. Alkoi yksi suurimmista korruptiotutkinnoista.
Opetusvirasto irtisanoi Suoniemen vuonna 2017 rikosepäilyjen takia.
Poikkeuksellisen härskiä
Maaliskussa 2021 entinen tietohallintopäällikkö ja turvallisuuspäällikkö Hannu Suoniemi, 63, tuomittiin ehdottomaan vankeuteen törkeästä petoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Suoniemen menettely oli ollut poikkeuksellisen härskiä, sillä hän tilasi kymmenen vuoden aikana opetusviraston laskuun miljoonilla euroilla erilaisia tietoteknisiä laitteita, mutta laitteet eivät koskaan päätyneet koulujen käyttöön vaan Suoniemi toimitti ne eteenpäin myyntiin ja välitettäviksi yksityishenkilöille.
Kokonaisvahingot olivat lähes yhdeksän miljoonaa euroa ja Suoniemen saama rikoshyötykin oli epäilyjen mukaan miljoonia euroja.
Esitutkinta oli lähtenyt liikkeelle 2017 alussa tavanomaisesti, kun poliisi teki kiinniottoja ja kotietsintöjä sekä takavarikoita. Vyyhdin laajuus ei vielä silloin ollut selvillä. Kaupungin hankintaprosessin ja tapahtumien kulun tarkka selvittäminen vei tutkinnassa aikaa ja oli myös haastavaa. Epäiltyjä oli Suoniemen lisäksi useita.
Aika pian poliisille alkoi kuitenkin asiakirja-aineiston ja kuulustelujen perusteella piirtyä kuva ja näyttöä laajamittaisesta petoksesta, jonka tekoaika oli peräti kymmenen vuoden ajanjakso 2006-2016.
– Yksinkertaisesti se meni niin, että kaupungille hankittiin laitteita, joita ei koskaan täällä vastaanotettu vaan ne toimitettiin eteenpäin myyntiin, Siltamäki kertoo.
Laitteet oli tarkoitettu kouluille
Eli laitteiden piti alunperin mennä siis koulujen käyttöön, mutta Suoniemi toimitti niitä koko ajan ihan muualle eteenpäin ja myyntiin.
Poliisi tutki Suoniemen puhelimet, viestit ja sähköpostit, joista löytyi useiden henkilöiden Suoniemelle tekemiä laitetilauksia. Suoniemi oli tilannut vuosien aikana pilvin pimein tietokoneita, televisioita, näyttöjä, puhelimia, kameroita ja muuta elektroniikkaa, ja toimitti niitä väliin jopa työkavereiden kotiin testattaviksi.
Röyhkeää huijausta Suoniemi toteutti suunnitelmallisesti.
Suoniemen pääosin kotkalaiselta laitetoimittajalta tekemät tilaukset kirjattiin kaupungin tilausjärjestelmään Suoniemen pyynnöstä. Suoniemi pilkkoi tilaukset usein pienempiin osiin ja laskut siirtyivät aina opetusviraston eli helsinkiläisten veronmaksajien maksettaviksi.
Kotkalainen laitetoimittaja ja Suoniemi tapasivat yleensä ennakkoon sovituilla parkkipaikoilla, usein Vantaan Ikean parkkipaikalla. Siellä laitteet nostettiin laitetoimittajan autosta Suoniemen autoon. Tutkinnan alkuvaiheessa poliisi oli kuunnellut kotkalaisen laitetoimittajan ja Suoniemen välisiä puheluita.
Poliisi sai kotietsinnöissä takavarikoitua jonkin verran laitteita takaisin, ja etsinnöissä löytyi myös Suoniemen eteenpäin välittämien laitteiden pakkauslaatikoita. Rikoshyötyä, kuten laitteita, saatiin takaisin noin 900 000 euron arvosta. Kokonaisvahingoista kateisiin jäi miljoonia.
Petostelu sai jatkua 10 vuotta
Silloisen opetusviraston toimintakulttuuria voi suuresti ihmetellä. Laajaksi paisunut petosvyyhti sai jatkua ilman, että kenelläkään olisi herännyt epäilyjä kyseenalaisesta toiminnasta missään vaiheessa aiemmin.
– Pilliin puhaltajan rooli on tässä ollut merkittävä, eli kun se vihje tuli. Kun kymmenen vuotta tätä ehti jatkua, oli aikakin jonkun jo puhaltaa pilliin, Siltamäki sanoo.
Opetusviraston tapauksesta voi oppia ainakin sen, että hankintaprosessin pitää Siltamäen mukaan olla aina läpinäkyvää ja hajautettua eikä menettely voi koskaan perustua liikaa siihen luottamukseen, että kaikki toimivat ohjeiden mukaisesti.
– Itse pidän yhtenä korruption muotona sitä, että henkilö käyttää tehtäväänsä ja asemaansa taloudellisen hyödyn ja edun tavoittelemiseen, Siltamäki sanoo.
Hannu Suoniemi tunnusti rikokset ja sai vastineeksi lievennystä tuomioonsa. Hän vältti näin myös julkisen oikeudenkäynnin.
Suoniemi tuomittiin tunnustamisoikeudenkäynnissä, jota käytetään yleensä laajoissa talousrikosjutuissa, törkeästä petoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä kolmen vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen. Laitteiden välittämisen tunnustanut henkilö sai vuoden ja yhden kuukauden vankeusrangaistuksen.
Juttukokonaisuudessa on edelleen vireillä syytteitä muita epäiltyjä vastaan. Ne liittyvät esimerkiksi laitteiden jälleenmyymiseen.