Uudistunut ohje vähensi ensihoidon tehtäviä viime vuonna lähes 100 000:lla.
Hätäkeskusten sosiaalitoimelle välittämien tehtävien kasvussa näkyvät yhteiskunnalliset ongelmat. Näin kertoo hätäkeskuspalveluiden laatupäällikkö Ari Ekstrand hätäkeskuslaitoksen tilaisuudessa Keravalla.
– Mielenterveysongelmat, päihdeongelmat, nuorison pahoinvointi, hatkalaiset tulevat näkyviin myöskin meille, Ekstrand sanoo.
Kun sosiaalitoimelle välitettyjä tehtäviä oli vuonna 2022 alle 70 000, oli niitä viime vuonna yli 90 000.
Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainion mukaan tätä selittää yhteiskunnan ongelmien kasvun lisäksi muun muassa se, että hyvinvointialueiden sosiaalipäivystysten määrä on kasvanut. Lisäksi ihmiset ottavat aiempaa herkemmin yhteyttä esimerkiksi lastensuojeluun liittyvissä tilanteissa.
Ekstrand kertoo, että hätäkeskuslaitos on myös petrannut sosiaalitoimen tarpeen tunnistamista muiden viranomaisten tehtävien yhteydessä. Sosiaalitointa voidaan tarvita esimerkiksi poliisin kotihälytystehtävän tai tulipalon yhteydessä.
Hätäkeskukselle tulee iso osa puheluista, jotka eivät kuulu ensihoitopalvelulle, mutta soittaja ei tiedä, mistä oikea palvelu löytyisi. Tämä koskee esimerkiksi ikäihmisiä, jotka eivät enää pärjää kotona. Tällaisten puheluiden määrä on Ekstrandin mukaan myös kasvussa.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon linjajohtajan Markku Kuisman mukaan ikäihmisten puhelut hätänumeroon ovat oire, joka vaatii johtopäätösten tekemistä.
– Aivan muiden tahojen pitäisi tehdä johtopäätöksiä tämän perusteella, eli mitä perusongelmien hoitamiseksi voidaan tehdä. Yhteiskunnassa pitäisi käydä keskustelua, miten lisäämme esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja naapuriapua, Kuisma sanoo Keravalla.
Hätäkeskukset välittävät tehtävistä noin puolet ensihoidolle, reilut 30 prosenttia poliisille, ja noin 5–6 prosenttia on pelastus- tai sosiaalitoimen tehtäviä.
Ei ambulanssia nyrjähdykseen
Hätäkeskuslaitoksen ensihoidon tehtävänkäsittelyohje uudistui vuoden 2023 lopulla. Tämä ei kuitenkaan selitä Vainion mukaan Ylen uutisoimaa tapausta, joissa ambulanssia ei hälytetty paikalle kiireellisenä elottoman vauvan luo.
Vainio kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
– Tilanne on yksilön kannalta äärimmäisen kuormittava ja vaikea. Avun tulo paikalle nopeammin ei kuitenkaan auta, jos ihminen on jo menehtynyt, Vainio sanoo.
Vainion mukaan ohjeistuksessa painotettiin aiemmin nopeutta, kun nyt painotetaan osuvuutta. Kiireettömiä tapauksia ohjataan aiempaa vahvemmin omatoimiseen hoitoon hakeutumiseen. Viime vuonna ensihoidolle välitettiin 93 000 tehtävää vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Tarkoituksena on ollut Vainion mukaan se, että esimerkiksi ambulansseja ei lähetetä tehtäviin, jossa niitä ei oikeasti tarvita. Kuisma kertoo, että aiemmin ambulanssi saatettiin lähettää paikalle esimerkiksi ruhjeiden tai nyrjähdysten vuoksi.
Ekstrandin mukaan hätäkeskuslaitos on panostanut siihen, että yhteydenottoja ei yliarvioitaisi, vaikka siihen liittyykin riski, että jokin tilanne aliarvioidaan.
– Saamme tietoa riskeistä muun muassa ensihoidon tai kanteluiden kautta. Meille ei ole tullut tietoa siitä, että aliarviointitilanteita olisi ollut uudistuksen aikaisempaa enemmän.
Viime vuonna hätäilmoituksia tehtiin noin 2,7 miljoonaa. Kanteluita tuli noin 90, ja niistä noin kaksi kolmasosaa koski ensihoitotehtäviä.
Käytössä Ukrainan opit
Kaikki Suomen kuusi hätäkeskusta siirtyvät tulevina vuosina kalliosuojatiloihin. Vainion mukaan yksi Ukrainan sodan opeista on, että hätäkeskustoimintaa voidaan yrittää vahingoittaa, sillä jos apua ei saa, se vaikuttaa ihmisten puolustustahtoon.
Vainio kertoo, että jos jostakin numerosta tulee häirintätarkoituksessa suuri määrä hätäpuheluita, ne voidaan ohjata menemään nauhoitteille päivystäjien sijaan.
– Tämä on tärkeä ominaisuus siltäkin kannalta, että joku vihamielinen voisi pyrkiä vaikuttamaan hätänumeroon niin, että kukaan ei pääse läpi.
Tähän mennessä tällaista häirintää ei ole Vainion mukaan ollut, mutta hätäkeskuslaitoksessa on varauduttu siihen.