Hellepäivien ennätys taas rikki: Syksyä ei näköpiirissä

Ensi viikon sää on Venäjältä tulevan ilmamassan varassa 3:20
Tästä on kyse: Näin Suomea lähestyvät matalarintamat ja Venäjältä puskeva korkeapaine kamppailevat ilmaherruudesta.

Hellepäivien vuotuinen ennätys on mennyt rikki jo toisena päivänä peräkkäin, kun lämpötila kipusi tänään 25,1 asteen hellerajalle useilla paikkakunnilla. 

Ensimmäisenä hellettä mitattiin tänään Rauman Pyynpään ja Mikkelin lentoaseman mittauspisteissä, tiedottaa Ilmatieteen laitos.

Nyt Suomessa on mitattu tänä vuonna 67 hellepäivää. Torstaina hellepäivien määrä nousi 66:een.

Aiempi, pitkään voimassa ollut vuoden hellepäivien ennätys tehtiin vuonna 2002. Tuolloin hellettä mitattiin 65 kertaa.

Ilmatieteen laitoksen vertailukelpoiset helletilastot alkavat vuodesta 1961.

Ei puhettakaan syksystä

Päivystävä meteorologi Ari-Juhani Punkka arvioi, että vielä lähipäivinä on mahdollisuus taas uuteen hellepäiväennätykseen.

– Yksittäisillä mittausasemilla saatetaan vielä ylittää 25,1 asteen helleraja. Sää jatkuu kesäisenä ensi viikollakin, vaikka helteen mahdollisuus vähenee päivä päivältä.

Punkan mukaan vasta ensi viikon keskiviikon tai torstaina vaiheilla voidaan saada sateita, joita saattaa tulla maan länsiosaan.

– Mutta lämmin sää jatkuu vielä silloinkin, vaikka sateita saapuisi. Ei tästä kyllä vielä saada aikaiseksi syksyä, meteorologi summaa.

Ilmastonmuutos on vaikuttanut

Suomessa kuluneen kesän keskilämpötila vastaa Ilmatieteen laitoksen mukaan vuoden 1937 kesän keskilämpötilaennätystä. Kesää 1937 on muisteltu pitkään legendaarisen aurinkoisena. Kuluneen kesän eli kesä–elokuun koko Suomen keskilämpötila oli 16,2 astetta.

Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioidun menetelmän mukaan ilmastonmuutoksen vaikutus lämpötiloihin on ollut merkittävä sekä Pohjois- että Etelä-Suomessa.

– Yleistyvät ja kuumenevat helleaallot ovat yksi ilmastonmuutoksen parhaiten tunnetuista seurauksista. Helteisiä kesiä on toki ollut aiemminkin, mutta ilmastonmuutoksen vuoksi niiden todennäköisyys kasvaa entisestään tulevina vuosikymmeninä, toimialajohtaja Hannele Korhonen totesi tiedotteessa.

Lue myös:

    Uusimmat