Helsingissä paljastunut paloittelusurma voi olla Suomen rikoshistoriassa täysin poikkeuksellinen tapaus – "Ei kyllä tulisi mieleen sellaista rauhan ajalta"

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta arvioi, että 12 ihmisen vangitseminen murhasta epäiltynä samaan aikaan on jo sinänsä varsin harvinaista. Tapaus olisi kuitenkin täysin ainutlaatuinen, jos kaikkien epäiltyjen katsottaisiin oikeudessa myös syyllistyneen tekoon, joko suoraan tai välillisesti.

– Ei kyllä tulisi mieleen sellaista rauhan ajalta, jos pitäisi paikkansa, että kaikki 12 ovat olleet joko tekijäkumppaneita, yllyttäjiä tai avunantajia tekoon. Minun mieleeni ei vastaavaa tapausta nyt ainakaan tähän hätään tule, Tolvanen sanoo.

– Yleensä meillä on henkirikoksessa yksi tekijä, korkeintaan kaksi tai kolme.

Murhasta tuomittu saa Suomessa aina elinkautisen vankeusrangaistuksen. Yllyttäjää odottaa sama rangaistus. Avunantajan tuomion pituus sen sijaan määräytyy hyvin tapauskohtaisesti. Periaatteessa rangaistus voi olla mitä tahansa parista vuodesta yli kymmeneen vuotta vankeutta.

Katso: MTV Uutiset Live kertoi viime viikolla tapauksesta, jossa 12 ihmistä otettiin kiinni epäiltynä murhasta Helsingissä – henkirikoksen uhrina aikuinen mies.

Lue myös: Poliisi vahvistaa järkyttävät tiedot: Helsingissä viime viikolla tapahtunut henkirikos oli paloittelusurma

Mitkä ovat osallisten roolit?

Poliisi on pysytellyt paloittelusurmaan liittyen hyvin vaitonaisena, eikä epäiltyjen mahdollisista rooleista suhteessa tekoon ole hiiskuttu julkisuuteen.

Toimittajille on paljastettu lähinnä epäiltyjen tekijöiden lukumäärä, se että uhri on aikuinen mies ja se, että kyseessä on paloittelusurma. Tiedon paloittelusurmasta poliisi tosin myönsi tiedotteessaan vasta Lännen Median uutisoitua asiasta eilen.

Tiedotusvälineissä on kerrottu aiemmin tällä viikolla myös, että lähes kaikilla 12 epäillyllä on merkittävää rikostaustaa. Tämäkään tieto ei kuitenkaan ole peräisin poliisilta, vaan oikeuslaitoksen julkisista asiakirjoista.

Poliisi on perustellut vaitonaisuuttaan sillä, että tutkinta on varhaisessa vaiheessa.

Koska tapauksesta tiedetään niin vähän, Tolvanen korostaa, että hänen arvionsa tapauksesta ovat silkkaa arvailua. Hänen veikkauksensa kuitenkin on, että osa nyt vangittuna olevista epäillyistä saattaa välttyä henkirikossyytteeltä.

– Voi käydä niin, että kun tutkinta etenee, osa vangituista putoaa sillä tavalla pois, ettei heitä syytetä edes henkirikoksesta tai osallisuudesta siihen. Voi tulla esimerkiksi jotain lievempiä tekomuotoja, kuten hautarauhan rikkomista tai todistusaineiston hävittämistä tai vastaavaa.

On siis mahdollista, että poliisi on vaatinut osaa epäillyistä vangittavaksi ikään kuin varalta, sillä tapahtumien kulku ja henkilöiden roolit ei välttämättä ole vielä täysin selvillä. Vangitsemisilla pyritään myös usein estämään sitä, että epäillyt sotkisivat tutkintaa esimerkiksi todistusaineistoa hävittämällä.

– Voi olla, että tutkinnan alkuvaiheessa joudutaan vangitsemaan henkilöitä hyvinkin vähäisellä näytöllä, sillä halutaan turvata todistusaineiston saanti mahdollisimman täydellisesti, Tolvanen sanoo.

On myös mahdollista, että osaa nyt vangituista henkilöistä ei lopulta epäillä mistään rikoksesta.

– On mahdollista, että kaikkia ei lopulta syytetä, kun tutkinta etenee ja asia selkiytyy. Tämä on kuitenkin kaikki pelkkää arvailua, Tolvanen muistuttaa.