Mikko Ellmén, 36, matkusti 1 356 kilometrin matkan Turusta Tenojoelle vapoineen ensimmäisen kerran jo yli 20 vuotta sitten. Tämän kesän kalareissusta tuli yksi ikimuistoisimmista – ja tähtihetki tallentui itsekseen soudelleen kalamiehen veneen nokassa nököttäneelle kameralle.
Taustalla kohisee tuuli. Keskittynyt mies seisoo tukevasti keikkuvassa veneessä vapa kädessään ja kelan jarru vikisee. Koukkuun jäänyt katsoja tietää pelin hengen – nyt käydään väsytystaistelua suurlohta vastaan. Videon kliimaksi koittaa, kun veneeseen nousee valtava lohi, mikä tuo leveän hymyn myös partasuisen kalastajan kasvoille.
Katso tunnelmallinen video Ellménin taistelusta suurlohen kanssa jutun pääkuvasta!
Tällaisiin hetkiin tiivistyy Mikko Ellménin rakkaus kalastusta kohtaan.
– Eniten kalastuksessa viehättää meditatiivisen pyyntivaiheen ja sykettä nostavan väsytystaistelun välinen kontrasti, joka kristallisoituu tärpin hetkellä. Lohenpyynnissä tärppien välit voivat olla usein päiviä ja toisaalta kalat suuria ja vahvoja, jolloin tuo kontrasti on todella iso, Ellmén tunnelmoi.
Tärppiensä videointia Ellmén on harrastanut muutaman vuoden. Jatkossa omaa YouTube-kanavaa on tarkoitus päivittää aktiivisemmin, sillä parantunut kamerakalusto on tuonut touhuun uutta intoa.
– Kuvaaminen ja videoiden tekeminen on kiinnostanut jo pidempään. Videoita on tarkoitus tehdä jatkossakin, ja päivittää koko ajan osaamista ja kalustoa.
Videot ja kuvat ovat tavallaan myös Ellménin käyntikortteja, sillä hän toimii kalastusoppaana Etelä-Suomessa. Otokset väsytystaisteluista ja isoista saaliista ovat omiaan synnyttämään kalastusinnostuksen katsojassa. Näin kynnys uuden harrastuksen pariin lähtemiseen madaltuu, ja narraamisen saloihin voi tutustua Ellménin kaltaisen kalamiehen opastuksella.
Akateeminen kalastaja
Kalastaja Ellmén on ollut niin pitkään kuin muistaa. Oppaana työskentelemisen lisäksi kalat ovat keskeisessä osassa hänen toisessa työssään, sillä Ellmén tekee Tenolla käytännön kenttätutkimusta Turun yliopiston biologian laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä projektissa.
– Tutkimme samoja kaloja, joita narraan reissuillani. Tutkimuksen kohteena on kalojen lisääntymismenestys Utsjoessa, gradun Utsjoen lohista Turun yliopiston biologian laitokselle tehnyt Ellmén tarkentaa.
Hän ei ole omien sanojensa mukaan kuitenkaan tutkija. Ellmén kutsuukin itseään ”akateemiseksi kalastajaksi”. Kalastuksen, sen opettamisen ja kalojen tutkimisen lisäksi Ellmén antaa fitness- ja kehonrakennusvalmennusta.
Lihaksikkaasta ja jäntevästä vartalosta onkin hyötyä, kun taistelee suurlohien kanssa keikkuvassa veneessä. Vuosittaisen, juhannuksen jälkeen pohjoiseen suuntautuvan reissun kohokohta tuli tänä kesänä 7. heinäkuuta aamukymmeneltä. Yksin veneessä ollut Ellmén nosti joesta 14,5-kiloisen ja 114-senttisen, upean naaraskalan viiden minuutin taistelun jälkeen.
– Ennen tätä oli kolme hyvää tärppiä, jotka eivät pysyneet kiinni. Paikka on minulle tutuin paikka koko Tenolla – Utsjoenkosken alusta, tarkemmin sanottuna Elsan monttu. Tiesin, että kyseessä on paikka, jossa isot kalat viihtyvät, joten odotuksia oli ilmassa, Ellmén kertaa.
– Olen saanut urallani kolme isompaa kalaa, isoin hiuksenhienosti alle 20-kiloinen, mutta yhdestäkään isommasta ei ole näin hienoa videota.
Ellmén on saanut Tenolta ennenkin suurlohia, kuten tämän 18-kiloisen.
Vaappu odotti vuoroaan vuosikymmenen
Ellménin matkaseura Tenolla on vaihdellut vuosien saatossa. Tällä kertaa hän vietti toisen viikon kalastuslomastaan yksin, mutta juuri tämän kyseisen suurlohen narraamiseen liittyy tarina ystävän kanssa kesällä 2008 tehdystä reissusta.
– Hankin vaapun, jolla sain tämän kalan, kesän 2008 reissun jälkeen, kun oli edellisen kerran vastaavat olosuhteet. Tuttu sai silloin tällaisella systeemille hyvin kalaa. Vaapun piti nyt kestää kovaa soutuvauhtia kovassa virrassa.
– Kyseinen vaappu odotti oikeita olosuhteita lähes kymmenen vuotta, se ehti olla pitkään tarpeettomana pakissa. Olen itse sitä vähän vaimon kynsilakoilla ehostanut.
Tämä vaappu toimii.
Ellmén puhuukin kysymättä kalastajalle tärkeistä taidoista: olosuhteita täytyy osata lukea ja niistä pitää ammentaa oppia, sillä ne määräävät muun muassa viehevalinnan. Kädentaidoistakin on hyötyä. Ellmén on viritellyt itselleen myös kalan nostovälineen, niin sanotun tailerin.
– Tenolla käytetään yleensä nostokoukkua tai isoa haavia. Olen tehnyt tämän tailerin lasten leluhaavista, ruohonleikkurin siimasta ja ilmastointiteipistä. Tämän nostovälineen tarkoitus on se, ettei lihaa mene hukkaan ja kalan voi halutessaan myös vapauttaa.
Tee-se-itse-taileri.
Sushia ja graavilohta
Ellménin puheista paistaa kunnioitus kaloja kohtaan. Hän ei täytä saaliskaloilla pakastinta äärimmilleen, vaan lohet päästetään maltillisen kiintiön täytyttyä takaisin kasvamaan. Lihasta hän tekee pääasiassa sushia ja graavilohta.
– Tuollaiset pitkän merivaelluksen tehneet isot kalat ovat syöneet enemmän äyriäisravintoa suhteessa pienempiin, enemmän kalaravintoa lähivesillä syöneisiin kaloihin, joten ne ovat niitä maukkaimpia ruokakaloja. Niissä on mahtava helakanoranssi väri ja maku, Ellmén selvittää tutkijanomaisella otteella.
Satunnaisemman kalastajan kohdalla aamulla narrattu 15-kiloinen Tenon lohi saattaisi päättää kalastuspäivän lyhyeen ja loppupäivä menisi tunnelmoidessa leirin puolella. Ellmén tunnustaa, että ”tunnelma oli korkealla” saaliin nostamisessa, mutta hän suuntasi takaisin joelle kuvattuaan ja valmisteltuaan kalan säilytystä varten.
– Illalla taisin juoda saaliin kunniaksi lasillisen single malt -viskiä.
Tenosta on nostettu vuosien saatossa tiettävästi yli 30-kiloisia lohia, ja ainakin useammista 26-27 kilon saaliskaloista on varmistettua tietoa. Ellmén on päässyt todella lähelle 20 kilon kerhoa, joten sinne olisi kiva päästä. Ja tietysti komean videon kera.
– Tämä oli tähänastisen uran huippuhetkiä. Isoja kaloja on keskimäärin mukavampi saada kuin pieniä, Ellmén summaa naureskellen.
Alla Ellménin YouTube-kanavalta upotettu video 18-kiloisen vonkaleen väsyttämisestä.