100 000 suomalaista on itse joutunut joskus identiteettivarkauden uhriksi.
10 prosenttia aikuisväestöstä tuntee jonkun sellaisen kohteeksi joutuneen. Lievä identiteettivarkaus on esimerkiksi Facebook-profiilin luominen jonkun toisen nimellä. Tästä tulee syksyllä rangaistavaa, kun identiteettivarkauden kriminalisointi astuu voimaan. Poikkeuksena ovat parodiasivustot.
Internetin kultakaudella on hyvä muistaa, että perinteinen lompakko on avain isompiin rikoksiin.
– Valtaosa identiteettivarkauksista tapahtuu edelleen muualla kuin netissä. Ne tapahtuvat lompakoita varastamalla tai varastamalla postilaatikosta tärkeitä papereita, joista nämä tiedot käyvät ilmi, sanoo tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen.
Lompakkovarkauden lisäksi henkilötietoja voi joutua vääriin käsiin esimerkiksi asuntomurron yhteydessä. Tietoja voidaan toki hakkeroida myös sähköpostista. MySafe-turvayhtiön tutkimuksen mukaan jopa neljäsosa ihmisistä heittää henkilötietoja sisältäviä papereita sellaisenaan paperinkeräykseen ja 70 prosenttia postilaatikoista on lukitsemattomia.
– Lukoton postilaatikko on huomattava riski. Laatikkoon tulee käyttövalmiita pankki- ja luottokortteja, muistuttaa mySafe-yhtiön toimitusjohtaja Niclas Fagerlund.
Järvinen antaa pankeille vihjeen.
– Olisi hyvä, että kotiin toimitettava pankkikortti ei ole heti käyttövalmis, vaan se pitäisi ensin käydä kuittaamassa nettipankissa verkkopankkitunnuksella, jotta tiedettäisiin, että kortti on päätynyt oikealle henkilölle, neuvoo tietoturva-asiantuntija.
"Yhtä yleisiä kuin pyörävarkaudet"
Asiantuntijat ovat seuranneet uuden rikostyypin määrien kasvua ja he uskovat, että kyseinen rikosnimike tulee yhä yleisemmäksi.
– Identiteettivarkaudet ovat nopeiten kasvava varkaustyyppi maailmassa. Ruotsissa tämä on yhtä yleistä kuin pyörävarkaudet, Fagerlund jatkaa.
Lisäksi niiden toteuttaminen vaatii vain kolme asiaa.
– Jos saadaan selville henkilön nimi, kotiosoite ja henkilötunnus, siinä on kaikki, mitä tarvitaan isonkin taloudellisen vahingon tuottamiseksi. Näillä tiedoilla voidaan tilata tavaraa netistä, voidaan tehdä luotollisia sopimuksia, voidaan jopa käydä tyhjentämässä pankkitili henkilön puolesta, Järvinen kertoo.
Yksi kohteeksi joutuneista kuuluu Aktian myyntijohtajan, Tiina Kalliokosken, perheeseen.
– Tarkoittaa sitä, että erilaisista verkkokaupoista tulee laskuja aika systemaattisesti säännöllisin väliajoin huolimatta siitä, että rikosilmoitus on tehty. Myös positiivinen luottokieltopäätös on tehty. Siis luotolla tai osamaksulla ei hänen tiedoillaan olisi pitänyt pystyä ostamaan, Kalliokoski harmittelee.
Taloudellista vahinkoa ei ole tapahtunut ja syyllinenkin on löydetty. Kalliokosket ovat väkisinkin joutuneet tutustumaan lähemmin verkkokauppojen tilauskäytäntöihin.
– Isoja eroja on. Esimerkiksi Hobby Hall selvittää, onko tilaaja todellinen henkilö, jos tilauksessa on prepaid-numero. Mutta Zalandolla on selkeästi heikoin prosessi – vaikein peruuttaa laskuja ja tilaus oli mennyt prosessista läpi, vaikka positiivinen luottokieltopäätös on voimassa. Toivoisin, että verkkokaupat kiristäisivät prosessejaan, koska se suojaisi kuluttajaa, sanoo myyntijohtaja.
Sakkorangaistuksia syyskuusta lähtien
Uhri ei välttämättä saa verkkokauppalaskuja laisinkaan, koska tekijä voi huijata postia vaihtamalla uhrin osoitetta.
– Joku tekee nimissäsi tietämättäsi muuttoilmoituksen. Yhtäkkiä asutkin jossain ihan muualla, kertoo Fagerlund.
100 000 suomalaista on itse joutunut identiteettivarkauden uhriksi. Lievin sellainen on esimerkiksi Facebook-profiilin luominen jonkun toisen nimellä. Identiteettivarkauden kriminalisointi astuu voimaan syyskuussa.
– Pykälän keskeinen sisältö on se, että toisen henkilöllisyys viedään, kolmansia tahoja erehdytetään identiteetin turvin, tiedot ollaan saatu oikeutetusti ja käytöstä aiheutuu taloudellista tai muuta vahinkoa. Nyt pelkästään toisena esiintyminen ei ole rangaistavaa, mutta tämän muutoksen myötä se tulee rangaistavaksi, kiteyttää Eija Warma, tietosuoja-asioihin erikoistunut asianajaja.
Kiusaaminen saattaa vähentyä
Mikä jatkossa on laillista?
– Vaikea sanoa, miten alas se raja menee. Henkilötietojen pelkkä kerääminen ei ylitä kynnystä, mutta se voi täyttää henkilötietorikoksen tunnusmerkistön, Warma jatkaa.
Asianajaja muistuttaa, että anonyymi kommentointi on edelleen laillista. Samoin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa esiintyvät parodiasivustot. Warma nostaa esiin kiusaamisen ehkäisyn.
– Kiusaamistilanteet ovat nuorten keskuudessa yleisiä ja tämä pykälä tuo keinoja saattaa tapauksia poliisin tutkittavaksi. Uskoisin, että pykälä tulee näkymään paljon poliisin pöydällä ja toivottavasti sitä kautta vähentää kiusaamista, kunnianloukkauksia ja petoksia.
Mitä tehdä, jos joutuu kohteeksi?
– Ensin kannattaa ilmoittaa poliisille ja omalle pankille, jotta tietoja ei ehditä käyttää väärin. Kaikkein parasta olisi kuitenkin varautua etukäteen pitämällä huolta papereistaan ja hankkia vaikkapa omaehtoinen luottokielto, joka estää luotollisten sopimusten tekemisen, Järvinen neuvoo.
1:59
