Hieman yli puolet sairaanhoitajista arvioi, että tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon tai palvelun laatua, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessaan.
Tiedot ilmenevät kyselytutkimuksista, joihin vastasi yli 9 000 sairaanhoitajaa, lääkäriä ja sosiaalialan korkeakoulutettua.
Lääkäreistä ja sosiaalialan korkeakoulutetuista vain reilu kolmannes arvioi, että tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon tai palvelun laatua.
Kyselyyn vastanneet arvioivat olevansa kokeneita asiakas- tai potilastietojärjestelmän käyttäjiä.
– Pelkkä tietojärjestelmien käyttöönotto ei takaa, että niistä hyödytään. Järjestelmien lisäksi työyhteisöltä vaaditaan uusien työskentelytapojen opettelemista ja myös yhteisistä käytännöistä sopimista, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Tuulikki Vehko tiedotteessa.
Kyselyt ovat osa hanketta, joka seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluja.
Sähköinen asiointi vähäisempää vanhimmissa ikäryhmissä
Hankkeessa selvitettiin myös asiakkaiden valmiuksia käyttää sähköisiä sote-palveluja. Laajasta väestötutkimuksesta ilmeni, että aikuisväestössä on hyvät edellytykset käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluita.
Sähköisen asioinnin yleisyys kuitenkin väheni vanhimmissa ikäryhmissä.
Noin viidennes väestöstä oli asioinut sähköisesti sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa vuonna 2020. Kelan ylläpitämää Omakanta-verkkopalvelua oli käyttänyt vuoden aikana 64 prosenttia aikuisväestöstä.
– Sähköinen asiointi on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa terveydenhuollossa ja mahdollistanut uudentyyppisen hoidon antamisen asiakkaille, kuten aika- ja paikkariippumattoman viestinnän ammattilaisten kanssa. Toisaalta muuttunut palvelutarjonta ja palveluiden tarjoaminen vaihtelevilla digitaalisilla alustoilla on aiheuttanut monissa epävarmuutta ja jättänyt osan väestöä näiden palveluiden ulkopuolelle, sanoo tutkija Maiju Kyytsönen tiedotteessa.