Anton Lundell, 18, on Suomen ykkösnimi ensi kesän NHL:n varaustilaisuudessa. Lundellin kausi ei ole ollut täysin sitä, mitä ennakko-odotukset povasivat. Tämä ei hämää kuitenkaan isoa kuvaa, johon liittyy yksi ikävä takaisku.
Hieman yli vuosi sitten Lundell viiletti häkkipäänä Kanadan Vancouverissa. Hän hääräsi maalilla, kun Kaako Kakko tuli ja löi kiekon USA:n verkkoon. Voittomaali.
Vain hetkeä myöhemmin Lundell riisui ristikkonsa ja juhli. Suomi voitti jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa kultaa.
Tuolloin 17-vuotias Lundell kantoi isoa roolia. Suomen päävalmentajaa Jussi Ahokasta ei haitannut, vaikka Lundell oli ”alaikäinen”. Lundell oli ansainnut luottamuksensa.
Ratkaisupeleissä hän oli yksi Suomen parhaimmista pelaajista. Ellei paras. Ilman ristikkoa häntä olisi voinut pitää yli-ikäisenä. Otteet olivat niin kypsiä.
Tänä vuonna Lundellin piti olla Nuorten Leijonien suvereeni ykköstähti. Pelillinen ruumiillistuma.
Ei ollut.
Lundell rikkoi kätensä. Kuuden viikon tauko.
Hänen nimensä oli mukana vielä Nuorten Leijonien päävalmentajan Raimo Helmisen alustavassa MM-leiriryhmässä. Mutta ei lopullisessa nimilistassa.
– Oli epävarmaa, että onko käsi tarpeeksi hyvässä kunnossa, vaikka saisin luvan. Päädyimme siihen, että en ehdi mukaan, Lundell sanoo ratkaisusta jälkikäteen MTV Urheilulle.
Oma eriskummallisuus tuli siitä, että Lundell pelasi Helsingin IFK:n riveissä runkosarjaottelun HPK:ta vastaan silloin, kun Nuoret Leijonat taistelivat finaalipaikasta Kanadaa vastaan.
– Hän olisi päässyt pelaamaan ehkä viimeisen tai toiseksi viimeisen pelin kisoissa. Anton ei jäänyt odottelemaan, kun peliluvan kanssa oli epävarmuutta, IFK:n päävalmentaja Jarno Pikkarainen sanoo.
Kuka teki lopullisen päätöksen?
– Viime kädessä Anton, Pikkarainen paljastaa.
– Annoimme vihreää valoa, että jos hän saa luvan, niin hän voi lähteä. Anton ja Raipe kävivät viimeisen keskustelunsa ennen kuin joukkue lähti Tshekkeihin, Pikkarainen jatkaa.
– Yhdessä maajoukkueen johdon kanssa päädyimme tuohon ratkaisuun, Lundell nyökyttelee.
Lundell väläytteli osaamistaan vuoden 2019 nuorten MM-kisoissa.
Näyteikkuna palasiksi
Anton Lundell on pitkään SM-liigassa pelanneen ex-maalivahdin Jan Lundellin poika. Tausta pohjaa sitä, että Anton on viettänyt käytännössä koko elämänsä jäähallilla.
Perheestä tuleva jääkiekkotausta näkyy myös käytöksessä. Lundell on jo nyt jämpti ammattilainen. Vain kasvot viittaavat nuoreen ikään.
Ammattimaisuus ei kuitenkaan peitä syvimpiä tunteita.
Lundell on pettynyt.
Nuorten MM-turnaus oli hänelle kauden päätapahtuma. Lundell kun voidaan napata ensi kesän NHL:n varaustilaisuudessa. Näin ollen hän olisi kohdannut ikätoverit ja pahimmat kilpailijansa.
– En kiistä - kyllä se harmitti. Jouduin sulattelemaan sitä hetken, Lundell sanoo pää painoksissa.
– Mutta ei tässä auta kuin kääntää katseet eteenpäin. Nyt painetaan täyttä höyryä eteenpäin.
Vaikka Nuorten Leijonien päävalmentaja Raimo Helminen ei sitä myöntäisi, oli Lundellin poissaolo kuoleman suudelma Suomen joukkueelle. Lundell oli juuri se taho, joka olisi näyttänyt pelillistä suuntaa. Järkevää kahden suun pelaamista, systeemiä ja rakennetta kunnioittaen.
Nyt Suomella ei ollut tätä hahmoa. Peli oli repaleista ja yksilöiden show’ta.
Isot pojat seuraavat
Lundellin vahvuudet ja heikkoudet liittyvät pelin optimaaliseen toteutukseen. Hän on valmentajan ihannepelaaja, koska hän osaa pelata.
Lundell loistaa peliälyllään ja kokonaisvaltaisuudellaan. Hänellä ei ole suurempia heikkouksia.
Mutta.
Lundell ei ole aivan yhtä säihkyvä pelaaja, mitä esimerkiksi hänen nuorten MM-kisojen ketjukaverinsa Kakko oli ja on. Lundellin kohdalla on kysytty sitä, että onko hän ratkaisupelaaja?
Siksi Lundellia ei ole sijoitettu ykköskierroksen kärkikolmikkoon. Ainakaan vielä.
Esimerkiksi TSN:n arvostetun toimittajan Bob McKenzien tuoreessa listauksessa hän oli sijalla 11. Suomalaisten ykkönen.
Mutta.
Loppupeleissä varausnumerolla ei ole mitään väliä ensimmäisen kierroksen sisällä. Seuralla on.
Lundellin nykysijoitus tietää kuitenkin sitä, että käytännössä kaikki NHL-joukkueet ovat kiinnostuneita hänestä. Koska hän voi olla tarjolla kelle tahansa.
Tämä näkyy arjessa.
– Aika paljon on saanut jutella eri NHL-joukkueiden kanssa, Lundell myöntää.
– Tämä vuosi on erilainen. Kaikki on uutta minulle, kuten on varmasti muillekin varausiässä oleville pelaajille. Tähän kuuluu jutustelu eri seurojen ja tahojen kanssa.
Jatkuva NHL-kiinnostus ei kuitenkaan häiritse Lundellia. Hän näyttää taas ammattimaisuuttaan.
– Ei auta kuin treenata mahdollisimman hyvin. Sitten pitää näyttää peleissä, että mihin oikeasti pystyy. Yleisön joukossa on koko ajan kykyjenetsijöitä. Keskityn olennaiseen ja näytän, että millä tasolla pystyn pelaamaan, Lundell sanoo.
Lundell heilutteli maaliverkkoja jo viime kaudella IFK:ssa.
Esimakua keväästä
Varausikäinen pelaaja on omanlaisessa limbossa. Lundell ei tiedä, mikä hänen tuleva seuransa on.
– Kaikki käy! Lundell sanoo hymyissä suin, nojaamatta mihinkään suuntaan.
Tämä on tulevaisuutta. Nyt hän elää jääkiekkoelämää Suomen suurimmassa seurassa.
Lundell on tehnyt paluuta IFK:n riveihin loukkaantumisen jäljiltä. Tuon ajan hän käytti hyväkseen.
– Kuusi viikkoa on pitkä aika. Siinä ehti treenaamaan. Pystyin huoltamaan kroppaa ja tekemään töitä kuntopuolella. Olen varma, että tuo auttoi loppukautta ajatellen.
Paluunsa jälkeen Lundell on nakuttanut yhdeksässä ottelussa tehot 1+7=8.
– Hän on tullut todella hyvin mukaan, IFK:n päävalmentaja Jarno Pikkarainen sanoo tyytyväisenä.
– Iso apu on ollut se, että olemme löytäneet hänen ympärilleen hyvän ketjun, mikä on pysynyt samana. Siinä on huomannut, että he pystyvät löytämään toisensa kentällä.
Pikkarainen viittaa Lundellin lisäksi Jesse Saariseen ja ruotsalaiseen Sebastian Dykiin.
Ketjun sentteri Lundell on muutenkin merkittävä roolissa. IFK:n hyökkäyksestä ovat sivussa muun muassa Leijonista tuttu luottosentteri Otto Paajanen ja tähtihyökkääjä Teemu Turunen. Tämä on näkynyt siinä, että Lundell on nyt ykkösylivoiman kapellimestari.
Vaikka Pikkarainen antaa luottoa nuorelle suojatilleen, perää hän kärsivällisyyttä.
– Pitää muistaa, että minkäikäisestä pojasta on kyse. Odotusten laittajia on joka puolella. Toki odotuksien laitto on joskus ihan hyvä asia, mutta työnteko ja hetkessä eläminen ovat niitä juttuja, jotka kantavat eteenpäin. Olen kokenut, että päivittäinen työteko, mikä vie häntä eteenpäin, on oikeansuuntaista. Se kantaa hedelmää keväällä ja tulevaisuudessa, Pikkarainen miettii luottavaisena.
Lundell ei pyydä mitään. Hän puhuu tavoitteista.
– Haluan olla isossa roolissa ja johtaa joukkuetta keväällä.
Sitä hän tekee jo nyt.
Ison pelaajan aikaa
Nykyajan superlupaukset tunnistaa siitä, miten he nousevat nopeasti valokeilaan jokaisen hyppäyksen jälkeen. Lundell oli jo viime kaudella merkittävä pelaaja IFK:lle.
Nyt hänen harteilleen on kasattu odotuksia.
IFK:n joukkue on rakennettu niin, että Lundell ja Paajanen ovat pelillisiä kärkisenttereitä. Heidän vierelleen voidaan laittaa taikureita, koska itse keskushyökkääjät ovat äärimmäisen luotettavia kahden suunnan työjuhtia.
Lundellin onnistuminen on kriittisessä asemassa, kun IFK yrittää kaataa muita ennakkosuosikkeja kevään pudotuspeleissä.
Niin hänen kuin päävalmentaja Pikkaraisen puheista voi tulkita yhden asian.
Vielä parempaa on luvassa. Ja vielä parempaa voi odottaa.
Viittaus kohdistuu odotuksiin, jotka taas rakentuvat perusteista. Lundell on jo nyt kokonaisvaltaisena pelaajana Liigan eliittiä.
Nuorten MM-kisareissun pilannut loukkaantuminen vesitti samalla potentiaalisen A-maajoukkuekutsun. Lundell olisi voinut olla Jukka Jalosen nimeämässä Ruotsin EHT-turnauksen joukkueessa, ihan samalla tavalla kuten Ilveksen nuori hyökkääjä Matias Maccelli on.
– En lähde spekuloimaan millään, Lundell sanoo hymyissä suin.
Varmaa on kuitenkin se, että Leijonien menestysluotsi Jalonen seuraa tarkasti Lundellia. Jalonen tietää, että millaisia tarinoita nuorten pelaajien kohdalla voidaan nähdä. Kaapo Kakon tai muutaman vuoden takaiset Sebastian Ahon ja Patrik Laineen tarinat eivät unohdu.
Lundell puhuu IFK:sta, mutta hän tiedostaa realiteetit. Kaikki on mahdollista.
– A-maajoukkuekutsu olisi suuri kunnia. Olisin todella innoissani siitä. Tuo on kuitenkin muiden päätettävissä.
– Jos peli on riittävällä tasolla, niin kyllä niitä hyviä asioita voi sieltä tipahtaa, Lundell nyökyttelee.