Helsingin Kaupunginteatterin maskeeraushuoneessa on hulinaa, kun miehet meikkaavat ja laittautuvat häikäiseviksi naisiksi eli dragqueeneiksi puolessatoista tunnissa.
Yllättävää kyllä – miehet väittävät, että naisena esiintyminen on vain vahvistanut heidän omaa miehisyyttään.
Enkelin roolia esittävä Tomi Lappi osaa jo itse meikata ja jopa laittaa tekoripset.
– Koen sen suurena etuoikeutena ja mielettömänä kunniana muuttua upeaksi naiseksi. Me emme tee mitään karrikatyyreja vaan juhlimme nimenomaan naiseutta ja sisäistä naista, mikä jokaisessa ihmisessä on sukupuolesta riippumatta, hehkuttaa Lappi.
Lauri Mikkola eli Lola jatkaa, että hänestä kuoriutuu äitinsä näköinen nainen.
– Aina kun meikki on valmis, niin mina hämmästelen aina yhtä paljon sitä, kuinka paljon näytän äidiltäni. Meikki tuo äitini piirteet tulee hyvin esiin, toteaa Mikkola.
– Tärkeintä on löytää naiselliset kasvojen piirteet ja kasvojen muodot. Mittasuhteita täytyy vähän muuttaa. Kulmakarvoja nostaa ja nenää kaventaa, paljastaa Karjalainen.
Christoffer Standberg mukaan hänen parhaat puolensa ovat korkeat poskiluut.
– Kun niitä ehostaa, niillä voisi leikata vaikka voita, naurahtaa Standberg.
Kaikki dragqueenit näyttävät nauttia naisellisesta kauneudestaan ja kokevat roolinsa dragtaitelijana etuoikeutena
– Mielestäni tämä on voimauttavaa ja saan paljon enemmän huomiota nyt kuin miehenä, hämmästelee Jero Mäkeläinen.
Lappi kiteyttää hulvattoman sisarellisen tunnelman maskeeraushuoneessa.
– Rooli on antanut minulle miehenä itsevarmuutta omasta mieheydestä. Se naiseus ei välttämättä revi miehisyydestäni mitään pois vaan päinvastoin ehkä tuo lisää. Se naiseuden pelko on sen sijaan se asia, mikä syö aitoa mieheyttä, väittää Lappi.