Aluevaalien järjestäminen samanaikaisesti kuntavaalien kanssa voi nostaa sen äänestysprosenttia. Äänestäjälle kahden äänestyslipun taktiikka taas voi olla sekava.
Huhtikuussa samanaikaisesti järjestettävät kunta- ja aluevaalit ovat ainutlaatuinen tilanne, tutkijatohtori Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta toteaa.
– Meillä on vain kerran aiemmin äänestetty kahdesta asiasta samanaikaisesti, mutta silloinkaan ei ollut kyse tuplavaaleista.
Hyvinvointialueiden aluevaalit järjestetään kaikkien kuntien alueilla Helsinkiä ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Helsinki ja Ahvenanmaa vastavat itse sosiaali- ja terveyspalveluidensa järjestämisestä.
Toisin kuin Helsingissä, Ahvenanmaalla ei nyt äänestetä edes kuntavaaleissa, sillä ne koittavat itsehallintoalueella seuraavan kerran syksyllä 2027.
Kaikilla muilla alueilla äänestetään samanaikaisesti sekä alue- että kuntavaaleissa. Avoimena on kysymys, kuinka hyvin kansalaiset ymmärtävät alue- ja kuntavaalien eron äänestäessään.
– Tuskin kunnolla. Hyvinvointialueet ovat olleet olemassa vasta kolme vuotta, Helimäki arvioi.
Hänen mukaansa viime vaalien yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan aluevaalien tarkoitus jäi tuntemattomaksi 40 prosentille äänestäjistä.
Enemmistö suomalaisista myös pitää aluevaaleja näennäisvaaleina, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön viimekuisesta tutkimuksesta.
Lue lisää: Kysely: Enemmistö suomalaisista pitää aluevaaleja näennäisvaaleina
Aluevaltuutettujen valta on varsin suppea, Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa vahvistaa.
– Valtio päättää hyvinvointialueiden resursseista, ja sosiaali- ja terveysalaa säännellään vahvasti valtioiden ja ammatillisten toimijoiden kautta.
Aluevaltuutetut päättävät hyvinvointialueilla muun muassa strategisiin kysymyksiin, kuten palveluverkkoon liittyvistä asioita.
Vaikka he eivät voi tehdä päätöksiä käytännön asioista, toisin kuin kuntavaaleissa, valtuutetut ovat Sorsan mukaan tarpeellisia dremokatian takaamiseksi.
– Kansa valitsee edustajansa katsomaan, että hyvinvointialueet tekevät sen mitä pitää.
Violetti ja valkoinen äänestyslippu
Tuplavaaleissa äänestetään eri vaaleissa kahdella eri äänestyslipulla. Vaikka vaalien ehdokaslistat ja äänestysliput ovat erotettuja toisistaan eri väreillä, sekaannusten vaara on olemassa.
– Kun on hirveä määrä numeroita, laittaako oikean numeroon lopulta oikeaan lappuun, jääkö jokin numero puuttumaan... Valitettavasti nämä ovat asioita, joita emme saa tietää, Helimäki sanoo.
Tilanne näyttäytyy äänestäjälle myös laajana ehdokaslistana.
– Jos vain viidesosa ehdokkaista on ehdolla molemmissa vaaleissa, heitä on aika hurjasti.
Helimäki ennakoi, että aluevaalien äänestysprosentti kohenee, kun se järjestetään samanaikaisesti kuntavaalien kanssa. Ensimmäisten aluevaalien äänestysaktiivisuus jäi alle 50 prosentin.
– Koska kuntavaaleissa on totuttu äänestämään enemmän, ajatellaan, että äänestysaktiivisuus nousisi kuntavaalien äänestysprosentin tasolle.
Seuraa aluetasoista viestintää aluevaaleissa
Sorsa näkee, että vuonna 2022 ensimmäisten aluevaalien yhteydessä vasta haettiin asetelmia.
– Nyt, kun meillä on erilaisia kiistakysymyksiä eri alueilla, se voi motivoida äänestämään.
Hän kehottaa ehdokastaan etsivää äänestäjää seuraamaan puolueiden aluetasoista viestintää.
– Koska hyvinvointialueet ovat niin erilaisia, puolueiden mielipiteet hyvinvointiasioista yleisellä tasolla eivät välttämättä kerro mitään kyseiselle alueelle tärkeästä asiasta.
Tärkeimmät aluevaltuustoja koskettavat asiat ovat muun muassa Sorsan mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen ja sairauksien sekä sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäiseminen.
– Esimerkiksi lasten kokema köyhyys on lisääntynyt merkittävästi. Jos sen tuottamiin sosiaalisiin ongelmiin ei nyt pystytä puuttumaan alueilla ja kunnissa, laskusta tulee iso 10–15 vuoden päästä.
Kuntapäättäjille keskeinen uusi vastuu on kunnille vuoden alusta työ- ja elinkeinotoimistoilta siirtyneissä työvoimapalveluissa.
– Tämä tulee olemaan tässä taloustilanteessa tosi iso asia, että kuntien on löydettävä toimivia malleja, joilla elinvoimaa ja työllisyyttä voidaan edistää, Sorsa toteaa.
Oikaisu 14.3. kello 14.43: Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, Ahvenanmaalla ei järjestetä lainkaan aluevaaleja. Helsingin tavoin Ahvenanmaa vastaa itse sosiaali- ja terveyspalveluidensa järjestämisestä.