Voisi hyvin olla, että tätä ottelua ei olisi koskaan käyty. Matti Koota on saanut elämänsä aikana luodinkin jalkaansa, ja häneen on vaikuttanut myös tutun venäläisnyrkkeilijän kuolema. Moni olisi jättänyt leikin rajussa lajissa sikseen jo paljon aiemmin, mutta niin vain Koota palasi jälleen pitkältä tauolta kehään, kun hän tyrmäsi viime lauantaina Oulussa ukrainalaisvastustajansa Serhii Makarenkon.
Koota oli käynyt edellisen ottelunsa marraskuussa 2017 voitokkaasti tadzikistanilaista Firdavs Azimjonovia vastaan. Koota otteli tuona vuonna ensimmäiset kolme ammattilaisotteluaan, mutta sen jälkeen piti hiljaista tähän vuoteen saakka.
Koota otti kuitenkin puhelimen käteen, ja Oulun Art of Fight – Pro Boxing -nyrkkeilyillan järjestäjät olivat tappiottomasti ammattilaisena otelleesta kankaanpääläisestä kiinnostuneita. Kootaa, 29, vastaan saatiin 19-vuotias ukrainalainen Serhii Makarenko.
60,3-kiloiseksi punnittu Koota tyrmäsi vastustajansa alle kahdessa minuutissa.
– Koutsin kanssa nähtiin sen matseja videolta ja meinattiin, että otellaan kuusi erää otellaan sen kanssa. Pääsin hyvin kolauttamaan heti aluksi ja ei sitten oteltu niin kauaa, Koota sanoo MTV Urheilulle.
Koota koki tunteita laidasta laitaan ja oli herkistyäkin.
– Se oli pisin ottelutaukoni, ja minulla oli kova halu näyttää, että olen back. Oli hyvä luotto itseeni, että olen kunnossa. Silloin on aina hieno nousta kehään.
Koronapandemia titteliottelun tielle
Koota piti pitkän tauon suunnitellusti. Hänen esikoisensa syntyi puolitoista vuotta sitten ja nyrkkeilijä halusi nähdä poikansa kasvamista.
– Minun piti tosin alkutalvesta otella, mutta ottelutauko venyi jokusen kuukauden pienen vamma myötä.
Koota teki välissä keikkatöitä muun muassa alkoholia myyden ja järjestyksenvalvojana toimien. Lopettaminen ei käynyt missään vaiheessa mielessäkään.
– Minulla on vielä paljon annettavaa tälle lajille. Olen tätä niin kauan tehnyt. Katsotaan, mihin asti päästään.
Koronaviruspandemia on jo lyhyessä ajassa mutkistanut Kootan lähitulevaisuuden kuvioita. Nyrkkeilysali on kiinni, minkä myötä kankaanpääläinen on harjoitellut autotallissaan. Koota paljastaa lisäksi, että toukokuussa olisi muutoin ollut edessä houkutteleva taisto.
– Seuraava matsi olisi ollut pieni titteliottelu toukokuussa. Aika hienoa, että olisin päässyt muutaman ottelun taustalla siihen. Olisin ehtinyt vetää vähän kuntoa ja kääntää katseet sinne toukokuulle.
Kymmeneräiseksi kaavailtu mittelö siirtyy koronatilanteen myötä. Koota ei vielä avaa siitä tarkempia yksityiskohtia, kun ottelu saatetaan käydä myöhemmin.
– Tietysti tarvitsisi uuden matsin alle, jos aiemmasta ottelusta tulee pitkä väli.
Tähtäimessä suuremmat titteliottelut
Seuraavaa matsia odotellessaan Koota puntaroi paluuta töihin.
– Katsotaan, kuinka koronatouhun kanssa käy. Pakko on jossain vaiheessa rahakin jostain saada, joten tuleeko tuossa sitten muutama reissu heitettyä. Katsoo, koska saa seuraavan matsin itselle lyötyä.
Se on kuitenkin Kootalle selvää, että kun hän hän on taas ottelemassa, keskittyminen on nyrkkeilyssä eikä kompromisseihin aleta.
– Olen päättänyt, että kun kehään nousen, en muita töitä tee.
Koota hamuaa nimittäin urallaan vielä pidemmälle.
– Toivottavasti tässä pääsee vielä jokusen vuoden terveenä vetämään, niin vähän isommat titteliottelut voivat tulla kyseeseen. Ne ovat isoimpana mielessä, mutta mennään nyt ottelu kerrallaan. Ei se ainakaan halusta jää kiinni.
”Täällä ollaan vain kerran”
Kootan halua ja sitkeyttä on mitattu uran aikana riittämiin. Hän joutui ponnistamaan kovan mankelin läpi syyskuun 2011 jälkeen.
Kankaanpääläisessä ravintolassa tapahtui tuolloin Kootan elämää ravisuttanut käänne. Ampumavälikohtaus vei yhden miehen hengen, ja yksi luodeista rikkoi paikalla olleelta Kootalta jalkapöydän luun. Otti aikaa, kunnes jalka oli jälleen normaali, ja Koota joutui hautaamaan muun muassa olympiaunelmansa.
– Suhtautumiseni elämään on ollut siitä ikävästä jutusta lähtien sellainen, että tiedän, että täällä ollaan vain kerran. Sitä miettii asioita eri lailla, Koota sanoo ja jatkaa:
– Yksi tuttu venäläisnyrkkeilijä menehtyi kehään, mikä on myös pistänyt miettimään, onko tässä järkeä. Olen kuitenkin ajatellut aina näin, että sitä pärjää, kun treenaa kovemmin kuin kaveri, eikä toivon mukaan satu mitään.
”Siellä voi oikeasti sattua”
Koota on toisinaan matkan varrella miettinyt, mitä olisi voinut tapahtua ilman ampumavälikohtausta. Hän ei kuitenkaan halua jossitella.
– Ei se mitään oikein auta. Tilanne on tämä, ja tällä on mentävä.
Tilanne on varsin hyvä. Koota on iloinen päädyttyään lopulta ammattilaisnyrkkeilyyn. Häntä säväyttää vaaran tuntu, joka on ammattilaisena aivan eri lailla läsnä kuin amatöörinä.
– Pienillä hanskoilla kun lyö, se on melkein kuin rystysillä löisi toista. Joka isku tuntuu.
– Se tuo kaikkeen valmistautumiseenkin eri lailla potkua, että siellä voi oikeasti sattua. Mutta onneksi minulla on hyvä fokus.
Ja sydän, joka sykkii ammattilaisnyrkkeilylle.
– Tämä on ihan minun juttuni. Tässä nähdään, kumpi on kumpi.