Päävalmentaja Markku Kanervan A-maajoukkue saavutti historiallisen miesten arvokisapaikan kovasta karsintalohkosta, jossa Huuhkajat jätti taakseen Kreikan, Bosnia ja Hertsegovinan, Armenian ja Liechtensteinin.
– Omien lasten syntymät olivat elämässä isoja hetkiä ilman muuta, mutta näin valmentajauralla tämä nousee ihan sinne topiin. Alle 21-vuotiaiden kanssa mentiin EM-kisoihin, se oli sen aikaisen valmentajauran highlight, mutta kyllä tämä menee varmasti nyt ykköseksi, Kanerva tunnelmoi Urheilugaalan punaisella matolla torstaina.
– Ennen kaikkea vuodesta nousee mieleen onnellisuus, tyytyväisyys ja ylpeys siitä, mitä joukkue saavutti. Uskomattomalta se aikoinaan kuulosti, kun arvottiin lohko, että "tuosta mennään kisoihin". Kyllä me se sitten tehtiin. Meillä sitä uskoa riitti. Sitä tarvitaan jatkossakin, kun mennään EM-kisoihin ja vastus vain kovenee.
Kanerva nimesi huiman vuoden tunteikkaamman hetkensä.
– Loppuvihellys Liechtenstein-matsin jälkeen. Toki ne maalitkin nostivat tunteita pintaan. Mietin, että miten niihin reagoi. Jos viimeisessä pelissä viimeisellä minuutilla olisi tullut se ainut maali, minä luulen, että siinä olisi ollut vielä liikuttuneempi. Se koko fiilis, mikä matsin jälkeen tapahtui, Kanerva luetteli.
55-vuotias Kanerva on huomannut vasta EM-kisapaikan varmistumisen jälkeen saavutuksen mittaluokan.
– Jälkeenpäin kun olen saanut paljon onnitteluita eri ihmisiltä, olen ymmärtänyt sen merkityksen, kuinka iso juttu se on ollut. Ei pelkästään jalkapalloihmisille tai urheiluihmisille vaan ihan tavallisille ihmisille. Tällaiset jutut yhdistävät ihmisiä. Niistä meidän kannattaa olla ylpeä.
Vuosi sitten Urheilugaalassa vuoden valmentajana palkittu Kanerva on jälleen yksi suurimmista suosikeista tunnustuksen saajaksi. Hän saapui punaiselle matolle toisen suursuosikin, Leijonat MM-kultaan johdattaneen Jukka Jalosen kanssa samalla ovenavauksella.
– Juteltiin vain, että miten päästään tästä tungoksesta läpi. Nähtiin toisiamme myös Linnan juhlissa, jossa onnittelimme toisiamme.
– Meidän saavutuksissa on paljon samanlaista. Kilpailijoihin verrattuna suhteellisen nimettömällä miehistöllä ja hyvällä joukkuepelaamisella saavutettiin upeita tuloksia molemmat, Kanerva summasi.
Kanerva luotasi, millaista Suomessa on toimia valmentajana.
– Jos ajatellaan yhteiskuntaa ja koululaitosta, niin ollaan hyvällä mallilla, kuinka paljon meillä on hyvin kasvatettuja ihmisiä. Totta kai, jos ajatellaan meidänkin joukkuetta, niin siinä on eri taustalla. Maahanmuuttajia ja eri kielialueilta tulevia, eri ikäisiä pelaajia. Kyllä suomalaiset ovat hyvin valmennettavia, sisukkaita ja luontaisesti hyviä joukkuepelaajia.
Urheilugaalan pääpalkinnon voittajaksi eli Vuoden urheilijaksi Kanervalla oli vain yksi suosikki.
– Ei tässä liian usein jalkapalloilijoita ole valittu Vuoden urheilijoiksi. 1995 Jari Litmanen ja 2001 Sami Hyypiä. Ehkä se olisi nyt taas Teemun vuoro.
Teemulla Kanerva tarkoitti tietenkin Pukkia.