Tuttu tilanne: Iäkkään näköinen henkilö köröttelee moottoritiellä keräten vihaisia katseita ohi suhauttelevilta autoilijoilta. Mutta millaisen vaaratekijän vanhenevat kuskit todella muodostavat liikenteessä?
Vanheneminen vaikuttaa ajokykyyn hyvin konkreettisesti: iän myötä esimerkiksi havainnointi- ja reagointikyky alentuvat. Nurmijärven terveyskeskuksen ylilääkäri Ilpo Salminen kertoo, että suurimman ongelman aiheuttaa juuri huomiokyvyn heikkeneminen: täpärät tilanteet lisääntyvät, kun vilkkaassa liikenteessä pitäisi pitää lukua monesta vauhdikkaasti tapahtuvasta asiasta.
Eniten iäkkäimmille kuskeille tapahtuu onnettomuuksia risteystilanteissa, joissa on pidettävä tarkasti silmällä muuta liikennettä. Moni autoilija onkin joutunut tilanteeseen, jossa ärräpäitä on lennättänyt yllättäen kolmion takaa singahtanut iäkkäämpi autoilija.
Salmisen mukaan vanhemmat ihmiset toisaalta kompensoivat heikentyneitä ajotaitojaan muilla tavoin: ikäihmiset ajavat usein varovaisemmin, ja ajokkia ohjataan tuttuja reittejä pitkin. Myös tilannenopeutta hiljennetään.
– Toisaalta liika varovaisuus voi olla myös liikenneriski, jos esimerkiksi ajetaan liian hiljaa tai keskellä kaistoja, Salminen muistuttaa.
Dementikko liikenteessä – vaimo auttaa!
Lehtikuva/Marja Airio
Sekä Salminen että vanhuusiän sairauksiin erikoistunut lääketieteen tohtori Laura Jartti Turun terveys- ja sosiaalipalveluista näkevät turvallisuuden kannalta erityisen huolestuttavina dementiasta kärsivät iäkkäät kuskit, joiden määrä liikenteessä lisääntyy kovaa vauhtia. Muistihäiriöpotilaat eivät koe olevansa sairaita, ja näin he jatkavat posottamista pitkin autoteitä, vaikka rahkeita ei siihen enää olisi.
Monenmoista harmaahapsista kuskia 25 vuoden lääkäriurallaan nähnyt Salminen kertoo, että hänen hurjimmat kokemuksensa ajokyvyn heikkenemisestä liittyvätkin juuri dementiatapauksiin.
– Henkilöt ovat saattaneet olla täysin dementoituneita. Muistitoiminnot ovat olleet erittäin heikot, mutta autolla on ajeltu vaimon avustuksella. Yllättävän pitkälle olivat päässeet, Salminen muistelee ihmetellen.
Tilanne on Jartillekin tuttu: vastaanotolle on tullut arvioitavaksi potilaita, jotka eivät ole olleet tietoisia edes siitä, mikä vuosi tai kuukausi on meneillään tai kuka Suomen presidentti mahtaa olla. Autolla on kuitenkin mukana olleen läheisen mukaan ajeltu aivan niin kuin ennenkin.
– Sellainen hätkähdyttää, Jartti toteaa.
Mieshän ei ajokortistaan luovu
Ajokortin jättäminen pysyvästi hyllylle saattaakin olla yllättävän vaikea paikka monelle. Ratissa yritetään pysytellä jääräpäisesti, vaikka taidot eivät siihen enää riittäisikään. Laura Jartin mukaan ajotaitojen pysyvän heikkenemisen tunnustaminen tuntuu olevan erityisen vaikeaa miespuolisille kuskeille.
– Etenkin muistiongelmaiset miehet yrittävät jääräpäisesti pitää kiinni ajokortistaan. Se tuntuu olevan monelle jonkinlainen viimeinen miehisyyden symboli, Jartti hymähtää.
Jos läheisen ajotaidot alkavat selkeästi vaikuttaa siltä, ettei kuskin paikalle kannata enää kavuta, pitää asia uskaltaa ottaa rohkeasti puheeksi. Kuskin ei myöskään pidä kieltää itseltään totuutta vanhuuden mukanaan tuomista riskitekijöistä.
– Jos vaikka vaimo sanoo, ettei uskalla enää istua miehensä kyydissä, kertoo se jo paljon, Jartti toteaa.
Vaikka vanhuus tuo omia haasteitaan autolla ajeluun, sekä Salminen että Jartti muistuttavat, että vaarallisimmat kuskit eivät löydy ikäihmisistä: suurin riskitekijä liikenteessä on edelleen omat taitonsa yliarvioiva nuori hurjapäinen mieskuski.
Kuljettajakanta harmaantuu
Ikäihmisiä alkaa näkyä Suomen tieliikenteessä yhä enenevissä määrin, kun suuret ikäluokat vanhenevat ja jatkavat autolla ajamistaan entiseen malliin. Liikenneturva arvioi, että yli 70-vuotiaita kuskeja on liikenteessä tänä vuonna jo 300 000 ja viiden vuoden päästä ylitetään 400 000 kynnys.
Yli seitsemänkymppiset kuskit joutuvat lääkärin vastaanotolle ajokyvyn tarkistukseen vähintään viiden vuoden välein.
Studio55/Helena Mustonen