Ikävä fakta: Matalasti koulutetut ja vähemmän tienaavat nuoret äänestävät ikätovereitaankin laiskemmin

18–24-vuotiaiden äänestysaktiivisuus on muita ikäluokkia heikomman äänestysinnon lisäksi vahvasti eriytynyttä. Siihen vaikuttaa muun muassa sukupuoli ja asuinpaikka. Selvimmin aliedustettuina ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret miehet. Nuoret ja korkeasti koulutetut naiset puolestaan äänestävät eniten.

– Heikommasta sosioekonomisesta taustasta tulevat nuoret eivät äänestä. Edustettuina ovat muun muassa heikompaa koulutustasoa ja matalampaa tulotasoa edustavat, Allianssin Politiikkaviikon projektikoordinaattori Iina Helenius kertoo. 

Helenius kertoo, että asuinpaikka vaikuttaa selvästi äänestysaktiivisuuteen. Pääsääntöisesti suurissa kaupungeissa ja kaupunkikeskittymissä äänestetään enemmän kuin haja-asutusalueilla.

– Toisaalta eriytymistä on myös kaupunkien sisällä muun muassa tulotason ja koulutustason mukaan, Helenius sanoo. 

Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Haussa Mäntyniemen arvokuiskaaja – miksi kaipaamme edelleen vahvaa johtajaa?

Äänestysprosentti tippuu täysi-ikäistymisen jälkeen

Viime presidentinvaaleissa, vuonna 2018, vain noin puolet alle 25-vuotiaista käytti äänioikeuttaan. Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli muutaman prosenttiyksikön korkeampi. 18-vuotiaista 61,1 prosenttia äänesti, 20–24-vuotiaista 57,7 prosenttia.

Äänestysinto laskee täysikäisyyden kynnyksen jälkeen. Yli 18-vuotiaiden äänestysaktiivisuus on siis hieman korkeampaa kuin 19–24-vuotiaiden. 

Heleniuksen mukaan tähän vaikuttaa ainakin se, onko äänestämisestä ehtinyt muodostua tapa, joka jatkuu myös aikuistumisen ja vanhempien kodista pois muuton jälkeen. Siihen taas vaikuttaa pitkälti vanhempien esimerkki.

– Juuri täysi-ikäistyneet saattavat esimerkiksi vielä asua kotona, ja mennä äänestämään yhdessä vanhempansa kanssa. Äänestäminen täysi-ikäisyyden kynnyksellä voi olla myös tietynlainen aikuistumisriitti, Helenius sanoo. 

Lue myös: Nähdäänkö presidentinvaaleissa taktista äänestämistä? Professori kertoo mahdolliset skenaariot

Äänestämisen ei koeta vaikuttavan 

Heleniuksen mukaan nuoret kokevat äänestämisen pääsääntöisesti tärkeänä ja vaikuttavana. Osa nuorista kuitenkin kokee, että äänestäminen ei ole heitä varten tai ”oma juttu.” Osa nuorista myös suhtautuu politiikkaan ja poliitikkoihin epäilevästi. 

– On esimerkiksi vaikeuksia löytää itselleen sopiva ehdokas ja koetaan, että äänestämisellä ei oikeastaan voi vaikuttaa asioihin, Helenius sanoo. 

Heleniuksen mukaan vanhempien kannattaa tuoda politiikka ja yhteiskunnalliset asiat mukaan arkisiin keskusteluihin sekä vaalien alla että niiden välisenä aikana. Hän myös toivoo, että yhteiskunnassa olisi enemmän yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille. 

– Kaikki yhteiskunnalliset päätökset koskettavat nuoria ja politiikka kiinnostaa nuoria. Demokratian kannalta olisi tärkeää, että kaikkia ihmisryhmiä kuultaisiin taustasta riippumatta, Helenius sanoo. 

Heleniuksen mukaan nuorten äänestysaktiivisuutta voitaisiin nostaa esimerkiksi sijoittamalla äänestyspaikkoja sinne, missä nuoret liikkuvat. Esimerkkinä hän mainitsee kauppakeskukset. 

– Aukioloajoissa voisi myös huomioida sen, että nuoret liikkuvat usein myöhään illalla. 

Teemaviikko tekee politiikkaa tutuksi 

Kynnystä äänestämiseen pyritään madaltamaan myös muun muassa eri puolilla Suomea parhaillaan käynnissä olevan Politiikkaviikon aikana. Politiikkaviikkoa vietetään yli 700 koulussa, oppilaitoksessa ja nuorten ryhmässä. Sitä koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi. 

– Kyseessä on valtakunnallinen demokratiakasvatustapahtuma, jolla halutaan viedä politiikkaa, puolueita ja yhteiskunnallista vaikuttamista kouluihin, Helenius kertoo.

Lue myös: "Pieni sähinä saisi olla" – presidentti Halonen kertoo odotuksistaan presidentinvaaleihin

Politiikkaviikon oppimateriaalien avulla nuoret tutustuvat presidenttiehdokkaisiin ja vaaleihin. Nuoret äänestävät politiikkaviikon aikana myös nuorten vaaleissa.

– Nuoret pääsevät äänestämään ihan samoja ehdokkaita kuin varsinaisissa vaaleissa, ja samalla he saavat sen äänestyskokemuksen. Tämä toivottavasti madaltaa kynnystä äänestää myös aikuisiällä.