Kivikasvot-viihdekvartetti niitti 1970-luvulla televisiossa valtavaa suosiota. Ryhmä lähti eri teille menestyksen huipulla. Hemmingin mukaan yhtyeen sisäiset kärhämät syntyivät neljän taiteilijan tiiviistä yhteiselosta.
Kivikasvot-viihdekvartetin jäsenet Ilkka Hemming, Ismo Sajakorpi, Matti "Fredi" Siitonen ja Georg "Jori" Dolivo tutustuivat toisiinsa vuonna 1965. Nuoret miehet olivat kaikki samalla kurssilla Reserviupseerikoulussa Haminassa.
− Siellä kaikki kulttuurin ja elävän taiteen edustajat koottiin yhteen. Olimme Fredin kanssa samassa komppaniassa ja päätimme kasata kokoon lauluyhtyeen RUK:n kulttuurikilpailuja varten. Sajakorpi ja Dolivo ottivat osaa omilla ohjelmillaan, Hemming muistaa.
Kun kurssijuhlaan koottiin ohjelmaa, musikaalinen nelikko löysi toisensa. Syntyi lauluyhtye Stonefaces, jonka Sajakorpi suomensi siviiliin pääsyn myötä.
Kivikasvojen ensimmäinen levytys, Tuhon partaalla, näki päivänvalon syksyllä 1965. Vuotta myöhemmin Kivikasvot esiintyivät ensimmäistä kertaa televisiossa.
− Sitten Sajakorpi tutustui laajemmin tv-viihteen ihmisiin. Vuonna 1969 mainostelevisiossa alkoi meidän oma ohjelmasarja.
Vahvoja persoonia
Kivikasvojen jäsenten roolit olivat alusta lähtien selvät.
− Fredi oli tähti, Jori ideanikkari, Sajakorpi ryhmän moottori ja kirjoittaja. Minä olin enemmän ehkä taustalla. Hoidin myös Kivikasvojen markkinointia ja lehdistösuhteita, Hemming sanoo.
Hemming ei ollut pahoillaan vähemmän näkyvästä roolistaan.
− Olimme kaikki neljä omalla tavallamme persoonallisuuksia. Jokainen antoi jotain yhteisiin tavoitteisiin. Neljässä erilaisessa persoonassa piili myös yhtyeemme voima; erityisesti elävissä esiintymistilanteissa, ja tietysti myös tv-ohjelmissa.
Tiet erkanivat
Lehtikuva/Ana Pullinen
Kivikasvot niittivät oman ohjelmansa myötä suurta suosiota. Ohjelma pyöri ruudussa tauotta kuusi vuotta. Parhaimmillaan katsojaluvut ylittivät kahden ja puolen miljoonan rajan.
Keväällä 1975 kvartetin jäsenet panivat suosiosta huolimatta pillit pussiin ja lähtivät eri teille.
− Kun neljä taiteilijaa on tiiviisti yhdessä, on luonnollista, että kärhämää tulee aika ajoin. Ei meillä silti ollut mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia.
− Kävimme vahvoja keskusteluja, mutta puukkoa ei koskaan otettu esiin, Hemming veistelee.
Yhteisiä esiintymisiä vaikeutti myös se, että 1970-luvun alussa Fredin oma ura lähti nousuun.
− Hän nousi hetkessä muutaman muun laulajan kanssa Suomen huippujen joukkoon. Aikataulujen yhteensovittaminen muodostui vaikeaksi.
"En usko comebackiin"
Kivikasvojen yhteinen taival ei kuitenkaan päättynyt tuolloin lopullisesti. Vuonna 1980 ryhmä teki comebackin televisiossa. He esiintyivät ruudussa 1980- ja 90-lukujen mittaan aika ajoin. Kokoonpano viihdytti yleisöä myös ruotsinlaivoilla ja ravintolarevyiden muodossa.
− 2000-luvun puolivälissä teimme myös kaksi erittäin hyvän vastaanoton saanutta valtakunnallista kiertuetta. Viime aikoina on ollut hiljaisempaa. En jaksa enää uskoa suureen comebackiin, mutta ei pidä sanoa ei koskaan, Hemming toteaa.
Hemming harmittelee, että kunnon musiikkiviihde on kuolemassa sukupuuttoon. Nykyinen meno nojautuu pitkälti studioyleisön väkisin naurattamiseen. Käsikirjoitukset tuntuvat kiireellä tehdyiltä. Edes huippunäyttelijät eivät tahdo saada ohjelmia hauskoiksi ja viihdyttäviksi.
− Kyllä sitä tulee kaihoisalle mielelle, kun katsoo vanhoja Kivikasvojen nauhoituksia.Ei niitä tarvitse hävetä vieläkään.
Studio55/Jenni Kokkonen