Isä puhuu sittenkin! Nuoret ovat kyllästyneet stereotyyppiseen jurottajamiehen malliin: "Moni kaipaa myös hellyyden näyttämistä"

Ajatuskaava on perinteinen. Mies pitää tunteet sisällään eikä pukahda niistä, ellei ole pakko.  

Oikeasti mielikuva jurosta suomalaismiehestä on juuri sitä: pelkkä kuva. 

– Iso osa meidän kohtaamistamme nuorista miehistä on päätynyt rikkomaan mallin ja lähtemään toiseen suuntaan kuin oma isä. Toisaalta on myös niitä isiä, jotka ovat omalla esimerkillään näyttäneet esimerkiksi, miten kannattaa tehdä, jos on vaikeaa. He ovat poikiensa tukena, Nyyti ry:n Miehen tila -hankkeen asiantuntija Atte Rimppi kuvailee. 

Rimppi ja hankepäällikkö Samuli Hietala kohtaavat työssään yleensä korkeakoulussa opiskelevia, 18–30-vuotiaita miehiä. Hietala on tehnyt työtä myös Väestöliiton Poikien Puhelimessa. Rimppi vetää vertaisryhmiä nuorille opiskelijamiehille. Monilla on edelleen kotona niin sanottu perinteisen miehen malli. 

– Isältä voi tulla perinteistä miehen mallia, eli isä ei kauheasti tunteistaan puhu, Rimppi kuvaa. 

Lue myös: Nuorilla kriisipuhelimeen soittavilla miehillä aiempaa pahempi olo, kertoo Mieli ry

Nykymies uskaltaa muuttua: "Yhteiskunta on erilainen kuin oman isän nuoruudessa"

Isän kyseenalaistaminen on Hietalan mukaan hankala paikka; hän on yleensä elämän sekä ensimmäinen että voimakkain miehen malli. 

– Tätä mallia kuljetetaan mukana nuoruudessa, ja aikuisuudessakin. Lapsuudessa suhde on usein aika pyhä. Vanhempia suojellaan, vaikka kotona olisi kaltoinkohtelua tai muita haasteita, Hietala kuvailee. 

Muutos alkaa yleensä siinä vaiheessa, kun nuori muuttaa pois kotoa. Yhtäkkiä maailma onkin auki ja tutut ympyrät vaihtuvat uusiin. 

– Omaa paikkaa haetaan vertaamalla muihin. Usein kohteet löytyvät läheltä, vanhemmista ja kavereista, Hietala sanoo.  

Toki jotkut edelleen ylläpitävät roolia, jossa kaikesta selviää yksin. Se on harvoin totta. 

– Tällaiset nuoret sanovat, että on helpompi pitää langat käsissä. He ovat kuitenkin vähemmistöä. Moni ymmärtää, että voi toimia eri lailla. Yhteiskunta on erilainen kuin oman isän nuoruudessa, Rimppi kuvaa. 

Nuoret ovat kyllästyneet esimerkiksi puhumattomuuden malliin, jota miehille edelleen julkisessa keskustelussa tarjotaan. 

– Esimerkiksi moni nuori isä haluaa omille lapsilleen luoda erilaisen esimerkin. Jos nuorten kanssa puhuu miehen mallista tai suhteesta vanhempiin, yleensä ensimmäinen sana, jolla sitä kuvataan, on "perinteinen". Eli kotona ei kauheasti puhuta tunteista. Kun nuorella on oikeasti hätä ja tarve saada apua, hän sitten tulee tajunneeksi, ettei tämä hiljenemällä tästä lähde, vaan pitää toimia jollakin tavalla, Rimppi kuvailee. 

Lue myös: Yhä useampi työikäinen on psyykkisesti kuormittunut, kertoo THL:n tutkimus

Vanhemmilta kaivattaisiinkin kotona lisää inhimillisyyttä. Sitä, että äiti ja isäkin ovat ihmisiä, jotka itkevät, nauravat. Tarvitsevat – ja saavat – joskus apua muilta. 

– Usein vanhempi haluaa näyttää lapselle, että vanhemmat kyllä kestävät. Lapselle sallitaan enemmän tunteiden näyttämistä. Ei hoksata, että samalla esimerkillä myös näytetään, ettei isällä tai muulla vanhemmalla ole oikeutta tai mahdollisuutta näyttää haavoittuvuutta, Hietala kuvaa.  

– Moni kaipaa myös hellyyden näyttämistä isiltä: että hän osaisi näyttää sitä avoimesti ja näkisi sen tavoittelemisen arvoisena. Ettei hellyys loppuisi nuoruuden kynnyksellä. Lapselle helposti on luontevampaa tarjota hellyyttä ja turvaa, mutta nuori tarvitsee sitä yhtä lailla. Hän hakee omaa paikkaansa ja suuntaa elämässä ja hän tarvitsee sitä yhtä lailla. 

Lue myös: Tuuli-Elina erosi pitkästä parisuhteesta, vaikka siinä ei ollut tavallaan mitään vialla: "Tiputti valtavan taakan harteilta"

"Haluaisin, että pääsisimme jo irti sodan jälkeisestä miehuuden mallien ajasta"

Ylisukupolvisesta traumasta puhutaan paljon. Nykyisistä papoista useat ovat eläneet lapsuutensa puhumattoman, kylmänkin isän kanssa. Nykyisien totuus on kuitenkin usein erilainen. 

– Tuntuu, että aina, kun keskustelua käydään, miehen malleja haetaan sotien aikaisista tai jälkeisistä ajasta ja unohdetaan, että vettä on Vantaanjoessa virrannut aika paljon sen jälkeen. Haluaisin, että pääsisimme jo irti sodan jälkeisestä miehuuden mallien ajasta ja tulisimme tänne moderniin aikaan, Hietala sanoo. 

Monella toki on edelleen tarve pärjätä yksin ja sietää elämän kolhut valittamatta. Suoriutumispaineet väittävät, että arjen ongelmien kanssa pitää jaksaa painia yksin. Jos se ei onnistu, itseluottamus kokee kolauksen. 

–  Se voi johtaa eristäytymiseen ja yksin pärjäämiseen, varsinkin, jos on yrittänyt sanoittaa omaa avuntarvettaan ja on tullut jotenkin vähätellyksi tai ohitetuksi. Ihminen voi jäädä ihan yksin aidon avuntarpeen kanssa. Se on todella dramaattista, Hietala kuvailee. 

Yleinen ajatus on, että miehille avun hakemisen kynnys on korkea ja sitä haetaan vasta, kun on melkein myöhäistä. Mielikuva on osin totta. Miehet ovat edelleen yliedustettuina esimerkiksi päihdehuollossa ja itsemurhatilastoissa. 

– Jokin jää näkemättä, tai sitä ei tuoda esiin. Puhutaan, että miehet eivät hae apua. Sille on varmasti joku syy. Miksi miehet päätyvät murheellisiin tilastoihin? Tässä on jotakin sellaista, mihin pitäisi kiinnittää huomiota, Hietala pohtii. 

Katso myös: Mieskin ansaitsee apua mielenterveysongelmiinsa – miksei hän siis hae sitä? Juttu jatkuu videon alla.

Miehillä tapana vähätellä ongelmia: "Keskustelu alkaa usein sillä, että ei minulla tässä nyt oikeastaan ole mitään..."

Atte Rimpin mukaan yksi avun ongelma näyttäytyy juuri puhumisen kautta: esimerkiksi lääkäriin hakeutuessaan pitäisi osata kuvata ongelmaansa rehellisesti ja sanoa oikeat asiat. 

– Siinä voi olla ikävä pullonkaula, jos ei osaa sanottaa avuntarvettaan. Jos toinen ei osaa lukea rivien välistä, jää rannalle. Ei pääse niin nopeasti avun piiriin kuin mitä olisi tarve, Rimppi kuvaa. 

Miehille on yleensä tyypillistä vähätellä ongelmiaan. Ammattilaisen puheilla saatetaan esimerkiksi korostaa, että alkoholia on kulunut liikaa "vain" parin kuukauden ajan. 

– Keskustelu alkaa usein sillä, että ei minulla tässä nyt oikeastaan ole mitään… Sitten sieltä tulee vuosien lasti asioita. Jos keskustelu alkaa tuolla lauseella, valmistaudun siihen, että tämä keskustelu tulee kestämään todella pitkään, Hietala kuvailee. 

Suhteen päättyminen tai esimerkiksi rahaongelmat ovat paitsi yleinen, myös aivan aito syy saada apua, Hietala muistuttaa. 

– Mies saattaa tähän vastata, että ai jaa, en tiennytkään, että nämä ovat ongelmina ihan peruskauraa. Tämä kytkeytyy ajatukseen siitä, että kaiken kansa pitää pärjätä yksin. 

Hietalan mukaan mies harvemmin tulee ammattilaisen pakeille mielenkiinnosta tai muuten vain. Siksi tämän asioita olisi tärkeää kuunnella tarkkaan. 

– Kun mies hakeutuu minkä tahansa avun piiriin, hän todennäköisesti hakeutuu sinne syystä. Silloin ei kannata alkaa vähätellä. Tämä on oma kokemukseni vuosien ajalta. Ei sinne pikkuhavereista tulla, vaikka nimenomaan pitäisi tulla pienimmästäkin puhumisen tarpeesta. 

Lue myös: Seksiä vaille jäävät miehet saattavat katkeroitua naisia kohtaan – tällainen on incel-ilmiö: "Osa kokee väkivallan oikeutettuna ratkaisuna"

"Ei perinteisen ja modernin miehuuden välillä pidä olla vastakkainasettelua"

Mielenterveydestä ja sen huoltamisesta puhutaan koko ajan enemmän. Kun kaksi miehistä maailmaa kohtaa, syntyy uudenlaisia haasteita. 

– Nyt pitäisikin yhtäkkiä pystyä puhumaan tunteista, näyttämään lempeyttä ja hellyyttä. Tässä ollaan kahden maailman ristipaineissa, ja siinä pitäisi muodostaa oma miehuus, Hietala kuvailee. 

– Mielestäni olemme murrosvaiheessa. Pienen lapsen isänä näen koko ajan mahtavaa uudenlaista, lempeää isyyttä. Avointa välittämisen näyttämistä ja kykyä puhua kaikesta siitä, mistä on kaipuuta. Se ei monesti näy yleisessä keskustelussa, joka muuttuu paljon hitaammin kuin ruohonjuuritaso. 

Hän kehottaakin jokaista pohtimaan, mihin keskittyä: kommenttipalstojen vanhaa toistaviin miesmalleihin, vai sittenkin arjen aitoon elämään? 

– Havainnoisiko sittenkin omassa arjessaan ja ympäristössään uusia, upeita asioita, joita miehuudessa tapahtuu? Oman kokemukseni mukaan miesten kyky puhua asioista on merkittävästi parantunut ja sille on tilaa, mutta työtä on vielä tehtävänä ja paljon, Hietala sanoo. 

Lue myös: Muistisairasta Lassea piristää vaimon pyörän korjaaminen – uusia muistisairaustapauksia todetaan vuosittan jo 15 000

Negatiivisina koettuja odotuksia kannattaa kyseenalaistaa reippaasti. Toisaalta perinteisistä ajatuksista voi löytyä samaistumispintaa. 

– Ei perinteisen ja modernin miehuuden välillä pidä olla vastakkainasettelua. Kummassakin on jotakin hyvää. Mikä näissä malleissa sinulle on hyvää? Ei ole tarvetta tappaa kaikkea vanha ainesta, vaan muodostaa siitä jotakin uutta, mikä sopii tähän aikaan, Hietala sanoo. 

Rimpin mukaan moni nuori mies näkeekin jo avun hakemisen rohkeutena ja vahvuutena. Se, että uskaltaa puhua, on kestävyyden osoitus.  

– Miehuus linkitetään avun hakemiseen niin, että se hakeminen on rohkeaa ja vahvaa: en yksin sorru näiden alla, vaan yritän ratkaista nämä muiden kanssa ja avulla. Avun kautta tulee entistä vahvemmaksi ihmiseksi, hän kuvailee. 

Lue myös: "Masennus on hengenvaarallinen erityisesti miehille" – kyselyn vastaukset kertovat, millaiset asiat estävät avun hakemisen

Lue myös: Ero tulee monelle miehelle yllätyksenä –  selviäminen vaikeampaa kuin naisilla: "Avioero voi pahimmillaan tappaa"

Katso myös: Isän pienelle pojalleen antama 8 sekunnin halaus nousi somehitiksi

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!