Israel on jälleen lipumassa lähemmäs uusia parlamenttivaaleja päättäjien hylättyä lakialoitteen, joka olisi lykännyt kriittisen budjettipäätöksen takarajaa. Lakialoitteen puolesta äänesti 47 parlamentin jäsentä, kun taas 49 äänesti sitä vastaan.
Aloite olisi antanut lisäaikaa kuluvan vuoden 2020 budjetin hyväksymiselle joulukuun loppuun asti. Tämän jälkeen takaraja seuraavan vuoden budjetin hyväksymiselle olisi tammikuun 5. päivänä.
Mikäli budjettia ei hyväksytä, Israelin 120-paikkainen parlamentti eli knesset hajotetaan. Jos keväällä muodostettu ja nyt horjuva koalitiohallitus kaatuisi, maassa pitäisi järjestää alle kahden vuoden sisään jo neljännet vaalit.
Maassa pääministerivastuuta jakavan puolustusministeri Benny Gantzin mukaan hänen pääministerikumppaninsa Benjamin Netanjahu haluaa viedä maan takaisin vaaliuurnille. Gantz perustelee syytöstään sillä, ettei tällä hetkellä pääministerin pallilla istuva Netanjahu ole antanut tukeaan budjettiehdotukselle.
Vasta sunnuntaina Gantzin Sininen ja valkoinen -liittouma kertoi päässeensä Netanjahun oikeistopuolue Likudin kanssa sopuun budjettipäätöksen takarajan lykkäämisestä. Vielä maanantainakin aloitteen läpimeno vaikutti olevan selvä, sillä kannatusta kerrottiin löytyvän niin Gantzin liittouman kuin Netanjahun Likudinkin riveistä.
Aloitteen kaatuminen lisää uutistoimisto AFP:n mukaan uusien vaalien todennäköisyyttä.
Nykyisten järjestelyjen mukaisesti koalition tulee saada päätös aikaiseksi puoliltaöin. Vuoden 2020 budjetin hyväksymisen tarkka takaraja on AFP:n mukaan keskiviikon puolella minuutti puolenyön jälkeen.
Horjuva koalitio päätti pitkän kriisin
Hallituksen muodostamiseen liittyvät ongelmat johtivat aiemmin vaalien uusimiseen kerta toisensa jälkeen. Kompromissi saavutettiin keväällä, kun vaaleissa mittaa toisistaan ottaneet maan pitkäaikainen pääministeri Netanjahu ja Gantz sopivat koalitiohallituksesta, jossa he jakavat pääministerivastuun.
Netanjahun on ollut määrä olla pääministerinä ensimmäiset 18 kuukautta. Tuona aikana Gantz taas toimii eräänlaisena varamiehenä. Tämän jälkeen heidän on ollut tarkoitus vaihtaa rooleja päikseen puolivälissä kolmevuotista hallituskautta.
Netanjahun ja Gantzin koalitiohallitus sopi keväällä, että hallitus pyrkisi tarjoamaan Israelille paljon kaivattua tasapainoa maan poliittisen lähihistorian pisimmän kriisin jälkeen ja koronaviruksen kiihtyessä myös Israelissa.
Sopimukseen leivottiin useita ehtoja, jotka voisivat johtaa automaattisesti koalition hajottamiseen. Näihin lukeutui myös epäonnistuminen budjetin hyväksymisessä.
Netanjahun kriitikot syyttävät tämän käyttävän budjettia poliittiseen taktikointiin. Heidän mukaansa Netanjahu ei hyväksy budjettia, jotta hän ei joutuisi antamaan pääministerivastuuta sovitusti Gantzille hallituskauden puolivälissä.