Itämeren pohjassa kummittelevat kuolleet alueet – edessä on vuosikymmenten urakka

Itämeri
Tavoitteena oli saavuttaa Itämeren hyvä tila vuoteen 2027 mennessä, mutta tutkijoiden mukaan se ei onnistu. All Over Press

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Päivi Mäki-Petäjä

    paivi.maki-petaja(at)mtv.fi

    @pmakipetaja

    Menneen kesän tutkimusmatkojen tulokset kertovat karua kieltä Itämeren tilasta. Suomenlahden ulapalla syvänteiden happitilanne on heikko ja pohjat ovat kuolleita. Rannikkovesien tila on tyydyttävä tai välttävä. Pohjanlahden tilanne on muita merialueita parempi, mutta sielläkin tilanne on heikentynyt.

    Tutkijat selvittivät kesän seurantamatkoilla Itämeren tämänhetkistä tilaa ja nyt tulokset ovat valmistuneet. Rannikkovesien kunnossa ei ole kehumista.

    – Jos levämääriä katsotaan, niin viime elokuun matkalla Suomenlahdella ja Saaristomerellä veden laatu oli tyydyttävä tai välttävä, summaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila.

    Itämeren pääaltaan pohjat hapettomia

    Avomerellä hapettomia ja kuolleita pohjia on paljon.

    – Itämeren pääallas on täysin hapeton Ahvenanmaan eteläpuolelle asti. Suomenlahden pohjat ovat syvänteiden osalta pääosin hapettomia ja huonossa tilassa, arvioi vanhempi tutkija Pekka Kotilainen Suomen ympäristökeskuksesta.

    Lantaongelma pitäisi ratkaista

    Rannikkovesiä rehevöittää hajakuormitus, joka on pääosin peräisin maataloudesta. Esimerkiksi eläintuotannon lantaongelmaan ei ole löydetty ratkaisua.

    – Nykyisessä hallitusohjelmassa sementoitiin pysyväksi lantapoikkeus, jonka ilman muuta pitäisi päättyä, jotta lannan ravinteiden kertyminen eläintuotannon lähialueille loppuisi, sanoo Knuuttila.

    Tehokkaampia toimia tarvitaan

    Hallitus haluaisi lähivuosina Saaristomeren maatalouden pois Itämeren pahimpien kuormittajien listalta, mutta se ei onnistu ilman järeitä toimia.

    – Pitäisi ottaa pelloilla tehokkaat keinot käyttöön eli kipsi, rakennekalkki ja maanparannuskuidut. Lannan ravinteiden kertyminen eläintuotannon lähialueille pitäisi saada loppumaan ja ravinteet järkevällä tavalla kierrätettyä kasvintuotannon tarpeisiin.Tarvittaisiin nykyistä voimaperäisempiä toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi, luettelee Knuuttila.

    Pohjanlahden tila heikkenee

    Viime vuosina myös aiemmin hyväkuntoisten Selkämeren ja Perämeren tila on heikentynyt. Ja heikkenee edelleen, ellei mitään tehdä.

    – Itämeren pääaltaalta tulee Pohjanlahdelle ravinteikkaampaa vettä ja ranta-alueilta tulee kuormitusta. Toimenpiteitä vaaditaan eli maalta tulevaa kuormitusta pitäisi saada tiukemmin kuriin, toteaa Kotilainen.

    Ilmastonmuutos heikentää meren tilaa

    Nykyinen virallinen tavoite on saada Itämeren rannikkovedet hyvään tilaan vuoteen 2027 mennessä.

    – Ei onnistu, eikä onnistu vielä ensi vuosikymmenelläkään. Vaikka saavutettaisiin huomattava kuormituksen vähenemä valuma-alueilla, niin saattaa mennä vielä yli 30 vuotta ennen kuin rannikkovedet ovat hyvässä tilassa. 

    – Sitten on vielä ilmastonmuutos, joka vie kehitystä toiseen suuntaan. Kun talvet lämpenevät, kuormitus saattaa edelleen kasvaa eli joudumme kuvainnollisesti juoksemaan entistä kovempaa, jotta hyvä tila saavutettaisiin, kuvailee Knuuttila.

    Lue lisää aiheesta:
    Itämeri Tutkimustulokset Suomenlahti Orpon hallitus Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •