Merijäät jäivät tänä talvena keskimääräistä vähäisemmiksi. Jäätä oli kuitenkin enemmän kuin viime talvena.
Tämä jäätalvi jäänee tilastoihin leutona, muttei ennätyksellisenä.
– Jäätalven huippukohta merellä on mitä todennäköisemmin ohitettu. Tarkkoja lukuja ei vielä ole, mutta huippu ajoittunee 22. tammikuuta tienoille. Silloin jäätä oli yli 100 000 km² alueella. Laajin merijään tilanne koettiin siis jo tammikuun puolella, mikä on aika varhain, muttei kuitenkaan ennätyksellisen aikaisin, toteaa jääasiantuntija Jouni Vainio Ilmatieteen laitokselta.
Jäätalven huippukohta vaihtelee tammikuun jälkipuoliskolta maaliskuun loppupuolelle. Yleensä laajin tilanne saavutetaan helmikuun viimeisinä päivinä. Tilastojen mukaan jäätä on laajimmillaan keskimäärin noin 170 000 km² alueella.
Tämän talven keskimääräistä vähäisemmät jäät selittyvät pääosin sillä, että merivesi oli noin 1-3 astetta tavanomaista lämpimämpää, kun tammikuun kolmen viikon pakkasjakso alkoi.
– Pakkasjakson alku kului veden jäähdyttämiseen ja vasta sitten jään muodostamiseen. Tammikuun pakkasjakson jälkeen sää on pysynyt leudohkona ja melko tuulisena. Pikkupakkaset eivät ole päässeet muodostamaan lisää jäätä tai sitten yöllä muodostunut jää on ajautunut kasaan päivällä, sanoo Jouni Vainio.
Tammikuun pakkasjakson aikana syntyi melko paljon hyvälaatuista teräsjäätä, mutta helmikuun harvinaisen lauha sää vesisateineen huononsi jään laatua ja ohuet jäät sulivat pois. Helmikuun ajan jäällisen alueen laajuus on vaihdellut 70 000 km² ja 55 000 km² välillä.
Vähiten jäitä talvella 2007-2008
Tänä talvena merijäätä on siis ollut keskimääräistä vähemmän, mutta ennätysvähäisistä jäistä ei ole kyse.
– Kun jäätalvea arvioidaan laajimman jäätilanteen mukaan, niin vähiten jäitä on ollut talven huippukohdassa talvella 2007-2008. Silloin jäätä oli 24. maaliskuuta 49 000 km² alueella. Viime talvena laajin tilanne, 51 000 km², koettiin 23. tammikuuta 2015, sanoo Jouni Vainio.
Viime vuonna jäitä oli tilastojen toiseksi vähiten.
Merijäiden laajuus vaihtelee vuosittain suuresti.
– Edellinen keskimääräistä kovempi jäätalvi oli talvi 2012-2013, joka oli hyvin lähellä keskimääräistä laajuusarvoa, samoin kuin talvi 2011-12. Selvästi keskimääräistä kovempia talvia taas oli sitä ennen eli talvina 2010-2011 ja 2009-2010. Talvi 2008-2009 taas oli laajuuden puolesta hyvinkin tätä talvea vastaava, toteaa Jouni Vainio.
Jäänmurtajat töissä Perämerellä
Suomenlahdella liikenne Suomen satamiin on kulkenut tänä talvena lähes avustuksetta.
– Perämerellä taas on ollut aivan kunnon talvi. Siellä jääkenttä on kauttaaltaan ahtautunut ja jäänmurtajilla on riittämiin töitä. Yhdessä ruotsalaisten murtajien kanssa laivoja avustetaan hyvinkin tiiviisti ja murtajia on töissä yhteensä yhdeksän.
Tilastojen mukaan jäät häviävät Suomenlahdelta yleensä huhtikuun loppuun mennessä, Perämereltä toukokuun lopulla.
– Arvelisin, että jäät sulavat tänä vuonna Suomenlahdelta lähes kokonaan huhtikuun alkuun mennessä ja Perämereltä toukokuun puolivälin tietämissä. Tämä ei ole mitenkään poikkeuksellista, Suomenlahdella ehkä hiukan tavanomaista aiemmin.
Vähenevätkö jäät tulevaisuudessa?
Entä mitä jäätalville sitten on tapahtumassa tulevaisuudessa?
– Vaihtelu on tosiaan suurta eikä selkeää suuntaa ole, mutta ehkä talvet alkavat nykyään hiukan myöhemmin ja päättyvät hiukan aiemmin. Se, onko tämä vain tilastointitavasta riippuvaa vai jotain muuta, sitä on vaikea sanoa. Oma tuntumani on, että esimerkiksi Selkämeri saa harvemmin jääkatteen ja kun saa, niin jäätä on vähemmän kuin ennen. Vaikka talvet kenties leudontuvat, niin se ei heti näy talvimerenkulussa, sillä leutoina ja keskimääräisinä talvina tuulet aina välillä lyövät jäät kasaan. Ahtautunut jääkenttä on liikenteellisesti haasteellisempi kuin ankaran talven paksu, mutta tasainen jää, sanoo Jouni Vainio.
Paikkakuntakohtaiset sääennusteet ja sadetutka MTV:n sääsivustolla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.