Jalkautuva nuorisotyö sukeltaa syvään päätyyn

Kun Miika Pasanen, 26, pukeutuu mustaan työtakkiin, jonka selässä ja rintamuksessa lukee isolla NTR, moni nuori tunnistaa hänet Vantaan asemilla ja kauppakeskuksissa. Miika työskentelee nuorisotyöntekijänä Nuorisotyö Raiteilla -toiminnassa, ja työalueena hänellä sekä hänen työparillaan on koko Vantaa.

– Meidän tehtävämme on tunnistaa ne nuoret, jotka ovat nuorisotyön tuen ja toimintojen tarpeessa. Arkiset kohtaamiset, ennaltaehkäisy ja puuttuminen ovat työn kolme kivijalkaa, Miika Pasanen kertoo.

Yhteistyötä tehdään tiiviisti muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Myös muun muassa poliisi, vartijat, konduktöörit ja sosiaaliohjaajat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita tarpeen tullen.

– Jos jollakin alueella herää huoli nuorista, menemme sinne. Seuraamme liikehdintää ja pystymme tällä tavoin vaikuttamaan alueellisiin ilmiöihin. Tavoitteena on, että tulemme nuorille tutuksi.

Nuoret kokevat vahvasti tunteet ja ihastumiset

Nuorten huolet kiertyvät usein perheen, seurustelun ja ystävien, koulun, mielenterveyden ja seksuaalisuuden ympärille. Miika Pasasen mielestä nuorisotyössä tärkeintä ovat aidot kohtaamiset ja välittäminen.

Miika kohtaa työssään niin paljon 10-17-vuotiaita nuoria eri tilanteissa, että heidän huolenaiheensa vaihtelevat radikaalisti. Arkisen jutustelun lisäksi aika usein keskusteluissa päästään ”syvään päätyyn” eli niihin asioihin, joihin nuori tarvitsee eniten tukea.

Nuoria askarruttavat esimerkiksi parisuhde, perheen sisäiset haasteet, ystävyyssuhteet, kouluasiat ja seksuaalisuus.

– Nuoret kokevat vahvasti ihastukset, eron, vihan ja turhautuneisuuden. He miettivät seurustelusuhteessa, voivatko luottaa toiseen vai pitäisikö tämä jättää, kertoo Miika.

Lähisukulaisten asioista otetaan myös paljon paineita.

– Jos vaikka serkku on ajautunut huonoille teille, mietitään, miten voisi itse auttaa. Tai perheessä voi olla väkivaltaa tai runsasta alkoholinkäyttöä.

Ainoa turvallinen aikuinen voi löytyä nuorisotyöstä

Myös ystävyyssuhteita nuoret pohtivat paljon. Ystävät ovat monelle enemmän perhe kuin biologinen perhe.

– Nuoret imevät itseensä ystävien huolenaiheita. He ovat tosi lojaaleja, kavereita suojellaan viimeiseen asti.

Näitä asioita ei usein haluta kertoa aikuisille, ja silloin omat huolet saattavat jäädä tunnistamatta.

– Tukiverkostoa ei ehkä osata käyttää omien ongelmien käsittelyyn. Omia tuntemuksia pidetään sisällä niin kauan, kunnes niitä ei enää jakseta kantaa.

Jalkautuva nuorisotyö on paljolti kriisiytyvien tilanteiden ennaltaehkäisyä.

– Joskus me olemme ainoita turvallisia aikuisia nuoren elämässä. Otamme ensimmäisinä vastaan nuoren huolen ja ohjaamme tämän palveluiden ääreen.

Mielenterveysongelmia ei aina tunnisteta

Miikaa huolestuttaa se, että nuoret eivät usein puhu ajoissa ongelmistaan.

Jotkut tietävät mielenterveysongelmista paljonkin, ja heillä voi olla jo asiakkuus mielenterveyspalveluissa. He myös tukevat kaveria, jos tällä on sama ongelma.

– Se, mistä apua kannattaa hakea, on useille kysymysmerkki. Ja auttaako apu, sitä mietitään myös paljon.

Mutta monet nuoret eivät tunnista ongelmiaan.

– Voimme varata nuorelle ajan esimerkiksi Nuppiin, joka on Vantaalla toimiva matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu, ja saattaa hänet sinne tai mennä jopa mukaan ensimmäisellä kerralla. Se auttaa monia alkuun.

Palvelujen äärelle ohjaaminen on tärkeä osa työtä, kuuntelemisen ja läsnä olemisen lisäksi.  

Koulu tuo paineita ja kerryttää ahdistusta

Kouluun liittyvät huolet ovat hyvin yleisiä. Monilla on kova paine pärjätä, he ylisuorittavat koulua sata lasissa, ja harrastuksia on paljon.

Toiset taas saattavat olla täysin välinpitämättömiä koulun suhteen. Koulumaailma koetaan levottomaksi, ja auktoriteettivastaisuutta esiintyy. Ei haluta, että joku muu määrää tahdin omaan elämään, kertoo Miika.

Seksistä ja seksuaalisuudesta nuoret puhuvat nykyään avoimesti. Aiheeseen liittyvä häpeä on paljolti hälvennyt, nuorimmat asiasta puhuvat ovat 12-13-vuotiaita.

– Neitsyyden menettäminen on iso juttu, jota tosi moni odottaa. Painetta tulee myös ympäristöstä.

Huolestuttavaa on, että nuoret eivät usein tiedä mitään seksin seurauksista, kuten sukupuolitaudeista. Raskauden mahdollisuutta ei oteta huomioon eikä ehkäisyä usein käytetä.

Näissäkin asioissa nuoristyöntekijät voivat olla iso tukipilari nuorelle. He voivat antaa tukea ja ohjata eteenpäin myös äärettömän vaikeissa tilanteissa, kuten raiskaustapauksissa.

– Myös se on hienoa, kun nuori on avoin oman seksuaali-identiteettinsä kanssa. Sitä näkee nykyään tosi paljon. Moni saa tähän hyvin tukea vanhemmilta, mutta kulttuuri ja uskonto voivat vaikuttaa myös asiaan.

Jalkautuvaa nuorisotyötä tehdään rakkaudesta lajiin

Miika toivoo, että hän tulee tutuksi nuorille Vantaalla. – Olisi tosi hienoa, jos heidän vanhempansakin tulisivat juttelemaan meidät nähdessään.

Maailmantilanne, kuten Ukrainan sota tai koronan jälkivaikutukset, eivät juurikaan näy Miikan ja nuorten kohtaamisissa.

– Alussa sodasta puhuttiin ja jouduimme puuttumaan venäläisiin kohdistuvaan vihapuheeseen. Nyt se on vähemmän esillä. Koronan vaikutukset näen pikemminkin niin päin, että kaverisuhteet ovat nyt entistäkin tärkeämpiä ja ystävystyminen nuorten välillä on hyvin helppoa.

Asemilla aikaa viettävät nuoret ovat Miikan mukaan ”niitä elävämpiä persoonia”, eli heillä ei ole niin paljon yksinäisyyden ja eristäytymisen kokemuksia kuin kotona netin ääressä viihtyvillä nuorilla.

Miika kertoo tekevänsä työtä ”rakkaudesta lajiin”, kuten kaikki kollegansakin. Hän tietää saaneensa olla monelle nuorelle se turvallinen aikuinen, jolle on voinut puhua ihan mistä tahansa.

– Työ on erittäin hienoa. Kun tiedostaa, että on tehnyt kaikkensa jonkun nuoren asioiden eteen ja saanut niitä eteenpäin, se tuntuu äärettömän hyvältä, sanoo Miika ja liikuttuu.

Nuorisotyö raiteilla -tiimissä kaikki tekevät työtä samalla intensiteetillä. Tärkeintä on olla aito.

Teksti Kirsi Hemanus

Kuvat Pia Inberg