Janni Hussi nauttii erityisesti kesälajeista.
Mediapersoona-juontaja Janni Hussi muisteli Instagramissa lapsuutensa kokemusta paikallisista hiihtokisoista. Kilpailu ei kuitenkaan mennyt nykyisen radiojuontajan osalta niin sanotusti maaliin.
– Kuvassa olen joko ylivoimaisessa johdossa tai sitten minuutteja kärjestä. Ihan tarkalleen en osaa laittaa hetkeä aikajanalle, mutta tarina tähän kuitenkin liittyy, Hussi kirjoittaa Instagramissa.
Lue myös: Janni Hussi ajatteli ostaneensa suloisen joulukoristeen – lopputulos olikin karu: "Oliko ihan loppuun asti mietitty"
Talviurheilu ei kuitenkaan ollut juuri Hussin mieleen.
– Olin enemmän kesälajien ystävä, suoraan juokseminen ja tavaroiden viskominen oli selkeesti helpompaa kun hirmuinen sauvominen. Taktiikka oli kuitenkin aina sama kisoista ja lajista riippumatta: täysillä.
– Lähdössä aloin suksimaan niin että sielussa tuntui. Ilman rytmiä, ilman tekniikkaa, vailla sen suurempaa kiinnostusta hiihtoa kohtaan.
Lue myös: Janni Hussilla leikkauksen vuosikontrolli – kiittelee hoitohenkilökuntaa ja paljastaa päivänsä kamalimman hetken
Räpiköinti tuotti Hussin mukaan sen verran tulosta, että hän pääsi johtoon. Pian alkoi kuitenkin tapahtua. Hussi muistaa maitohappojen iskeneen jossain vaiheessa kisaa, jonka myötä myös väsymys iski.
– Tyylikkäästi iskin sauvan himppuisella koordinaatiovirheellä keskelle haaramusta ja nurinhan siinä mentiin, että pauke kävi. Kaaduin niin lahjakkaasti sauvani päälle, että en päässyt ylös.
Lue myös: Janni Hussi kirjoitti tunteikkaan tekstin parisuhteen vakiintumisesta: "Ei tarvitse esittää olevansa mitään muuta kuin on"
Toimintaansa Hussi vertaa vastasyntyneeseen varsaan, joka yrittäisi kavuta jaloilleen. Tapauksen seurauksena Hussin ohitti yksi lapsi kerrallaan, kunnes lopulta joukkio vyöryi tasaisesti ohi.
– Kun lopulta pääsin ylös ymmärsin että ei tässä enää mitskuja jaella. Parempi siis suksia vaihtoon ja näyttää huollolle, että nyt on polvi ottanut osumaa. Tarjolla oli muutenkin kaakaota ja pullaa, se olikin paljon houkuttavampi vaihtoehto, kuin viimeinen sija kisoissa. Ja sitä paitsi säälillä sai aina ekstra kaadon!
– Näistä kisoista siis keskeytys. Toisia ei tainnut enää tulla. Mutta matkaan tarttui upea muisto hiihdosta. Lajihan alkoi sitten viehättää heti perään 20 vuotta myöhemmin. Veikko Lavia lainatakseni: Rautaiset hermot ja ranteissa ruista, toisilla on mutta minulla ei lain.