Suurista rakennushankkeista järjestetään usein näyttäviä arkkitehtuurikilpailuja, joiden voittajia ei koskaan rakenneta tai suunnitelma vesitetään täysin tunnistamattomaksi.
Arkkitehtikilpailuiden voittajasuunnitelmat sivuutetaan usein silloinkin, kun kyse on pääkaupungin tärkeimmistä rakennushankkeista. Yleensä taustalla on rahapula, mutta joskus yllättävätkin syyt kuten turvallisuuskysymykset.
Esimerkkejä on paljon, ja monet niistä sijaitsevat kaupungin kaikkein keskeisimmillä tonteilla. 45 minuuttia -ohjelma esitteli tänään joukon kaikkien tuntemia Helsingin avainrakennuksia - sellaisina kuin ne alunperin suunniteltiin. Ero toteutuneeseen on usein huima.
Kampin ostos- ja liikennekeskuksesta järjestettiin kilpailu, mutta lopullinen teos ei muistuta ulkoasultaan kumpaakaan voittajateosta lainkaan. Voittosuunnitelman sisäänkäyntiä hallitsee avoin kulma ja sitä suojaava valtava katos.
– Siinä kävi sitten kuitenkin niin, että kun tämä suunnittelu alkoi, niin jostain syystä Heikkinen-Komonen -toimisto työnnettiin syrjään ja tämän saikin tehtäväkseen se arkkitehti, joka oli kunnostautunut niissä bussiasioissa siellä alhaalla, kuvailee Kamppi-juryn jäsen, arkkitehtuurin emeritusprofessori Simo Paavilainen.
Hänen mukaansa Kampin keskuksen nykyinen asu olisi tuskin voittanut suunnittelukilpailua.
Paavilaisen mukaan suunnittelukilpailuiden tulosta pitäisi yleensäkin kunnioittaa nykyistä enemmän. Hän on myös pahoillaan siitä, ettei Kampin kilpailussa voittanut julkisivu toteutunut.
– Näinkin tärkeä kilpailu, joka ihan hyvin vetää vertoja Musiikkitalolle ja niin edelleen... Kyllä minusta pitäisi olla joku konsti vartioida, että näin ei pääsis käymään, hän toteaa.
Toinen hätkähdyttävä esimerkki radikaaleista muutoksista on eduskunnan lisärakennus, joka suunnitelman mukaan piti toteuttaa lasipintaisena. Tuloksena oli kuitenkin punainen tiilirakennus. Tällä kertaa syynä oli turvallisuus - lasipintainen eduskuntarakennus olisi ollut turvallisuusriski.
– Muistaakseni turvallisuussyistä eduskuntatalo ei voi olla näin herkkä ja läpinäkyvä, vaan sehän muutettiin punatiilirakennukseksi, mikä muutti todella sen ulkoasua. Että se idea on aivan eri, toteaa Suomen rakennustaiteen museon arkistotiimin johtaja Elina Standertskjöld.
Hän tosin lisää, että tulos saattoi olla parempikin näin. Punatiilirakennus istuu paremmin naapuritalojen viereen. Silti teos poikkeaa huimasti suunnittelukilpailun voittajapiirroksesta.
Hartwall Areena on myös huimasti erilainen alkuperäinen suunnitelma. Voittaneen suunnitelman hallitsevin elementti on kaareva lasipinta, jonka läpi näkyvät puiset tukirakenteet.
Rahoituksesta ei kuitenkaan päästy sopuun, ja lopulta lasi korvattiin teräksellä ja design-arkkitehtitoimisto kammettiin hankkeesta kokonaan pois. Tulos on sellainen, ettei sitä voi alkuperäisestä suunnitelmasta mitenkään tunnistaa.
Yksi lähihistorian räikeimmistä tapauksista löytyy kuitenkin Helsingin Vuosaaresta. Kilpailussa voittaneen suunnitelman mukaan Cirrus-tornin oli tarkoitus olla musta lasipintainen ja levymäinen rakennus, jonka huipulla olisi maisemakahvila ja helikopterikenttä. Paikalle nousi kuitenkin valkoinen, tasapaksu perustorni ilman enempää kenttää kuin kahvilaakaan.
– Cirrus-torni on tästä ihan ääritapaus, tämä valmistunut versiohan muistuttaa oikeastaan lego-palikoista tehtyä tornia, hymähtää Suomen rakennustaiteen museon arkistotiimin johtaja Elina Standertskjöld.
– Kilpailun voitti norjalainen suunnittelutoimisto. Rakennuttaja piti kilpailun, muttei ottanutkaan tätä heidän suunnittelemaansa todella erilaista suunnitelmaa rakentamisen pohjaksi.
Tulos kiukutti paitsi asiantuntijoita, myös asukkaita.
– Asukkaita ärsytti tietääkseni eniten juuri tämä kahvila-asia. Rakennushan sai luvan valmistua näin korkeaksi mm. sillä ehdolla että sinne tulee maisemakahvila, Standertskjöld toteaa.
Kilpailuvoittajat saatetaan vesittää täysin tunnistamattomiksi myös keinoilla, jotka näyttävät paperilla pieniltä.
– Esimerkiksi pintamateriaalit voidaan vaihtaa toteutusvaiheessa, ja tällä on usein rakennuksen ulkonäköön todella valtava vaikutus, Standertskjöld toteaa.
Katso Mirja Sipisen juttu ja Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Lasse Männistö n haastattelu (45 minuuttia 2.11.2011)
Sumo video id