Arviolta joka kymmenes koira potee ympäristösyistä ja ruoka-aineista johtuvaa allergiaa, selviää Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksista.
Kun Suomessa on noin 800 000 koiraa, allergisia iho-oireita eli atopiaa ilmenee jo kymmenillätuhansilla lemmikeillä.
Ihmisen paras ystävä auttaa selättämään kansantauteja
Koirien ravitsemuksen ja sairauksien tutkimisesta odotetaan hyötyä myös ihmisille. Koirien syömisiä on itse asiassa huomattavasti helpompi tutkia kuin ihmisten ruokavaliota.
Koiralla on paljon yhteistä omistajansa kanssa. Se jakaa saman elinympäristön, syö usein samaa ruokaa, kärsii samoista sairauksista ja monesti myös seuraa omistajansa liikkumistapoja.
Helsingin yliopiston Dogrisk-tutkimushanke onkin herättänyt kiinnostusta kansainvälisissä terveysalan konferensseissa. On huomattu, että koirilla voidaan mallintaa nopeasti ihmisten sairauksia. Etuna ovat koiran lyhyempi elinikä ja nuorena vakiintuva kontrolloitu dieetti.
– Ihminen voi lentää Kiinaan, mutta koira pysyy samassa ympäristössä ja syö tyytyväisenä samaa ruokaa kuukausia, jopa vuosia. Koirien ruokinnasta voi kerätä dataa, jota ihmispopulaatioista ei saada, kuvailee Dogriskin vetäjä Anna Hielm-Björkman.
Koirilta voi kerätä tietoa esimerkiksi ruokinnan vaikutuksesta veren kolesteroleihin, triglyseridi-rasvoihin ja suolistomikrobeihin. Tuloksista voi olla hyötyä vaikkapa diabeteksen taltuttamisessa.
Hielm-Björkman uumoilee, että geenitestejä tehdään jatkossa sekä ihmisille että koirille. Testien avulla voidaan selvittää, mikä ruokavalio parhaiten sopii kullekin yksilölle.
Dogrisk-tutkimusryhmä käynnisti vuonna 2009 internetissä suuren ruokintakyselyn, johon on vastannut jo yli 10 000 koiranomistajaa. Dogriskin rahoitus on kuitenkin loppunut, ja ryhmä on kerännyt lisää varoja joukkorahoituskampanjalla.
Lokakuun lopussa päättynyt kampanja tuotti lähes 55 000 euroa. Se ei kuitenkaan riitä neljäksi vuodeksi, joka menee kyselydatan analysoimisen ja kahteen ruokintakokeeseen.
– Olemme kuitenkin aloittamassa uutta kansainvälistä joukkorahoituskampanjaa, koska hanke on herättänyt huomiota myös ulkomailla.
Atopiaa esiintyy erityisesti roduilla, jotka ovat geneettisesti kaukana sudesta. Näitä ovat esimerkiksi saksanpaimenkoira, tietyt terrierit, bulldoggi, bokseri ja dalmatiankoira. Vähiten atopiaa on pystykorvilla, alkukantaisilla koirilla ja vinttikoirilla.
Koirien allergioita lisää kotien ylihygieenisyys, aivan kuin ihmisillä.
– Koirilla on enemmän atopiaa erittäin siistissä kodissa. Vähemmän hygieeninen koti ja omakotitalo suojaavat koiria. Omakotitaloissa on yleensä oma piha, jossa koirat pääsevät ulkoilemaan ja saavat bakteereita vahvistamaan immuunipuolustustaan, selvittää kliinisen eläinlääketieteen dosentti ja Dogrisk-tutkimusryhmän vetäjä Anna Hielm-Björkman.
Valkoisuus ja kuivamuona altistavat
Iho-oireita lisäävät ylihygieenisyyden lisäksi myös emon atopia ja koiran valkoinen väri. Atopia on todennäköisempää, jos koiran turkista yli puolet on väriltään valkoista.
Dogriskissä on saatu viitteitä siitä, että kuivamuona lisää atopiaan altistavia aineenvaihduntatuotteita, kun taas raakaruoka suojaa niiltä. Tarkoituksena ei Hielm-Björkmanin mukaan ole syytellä teollisia ruokia vaan auttaa niiden kehittämisessä yhä terveellisemmiksi koirille.
Dogrisk-tutkimushankkeessa on kerätty yli 10 000 koiran aineisto, jonka avulla selvitetään ruokinnan ja elinympäristön vaikutusta sairauksiin. Koirien iho-oireita analysoitiin noin 8 600 koirasta saaduilla tiedoilla.
Manu-koiran piti luopua herkustaan allergian takia
Espoolaisen Mikaela Teromaan villakoira Manu alkoi puolen vuoden ikäisenä rapsutella kaulaansa ja korviaan, kunnes iho meni rikki. Kutinan syyksi paljastui ruoka-aineallergia naudanlihalle ja viljalle. Manu ei ole yksin, sillä yhä useampi lemmikki kärsii erilaisista allergioista.
Allerginen koira ei aivastele
– Dogrisk-tutkimuksessa on selvitetty eri rotujen alttiutta allergisiin iho-oireisiin.
– Altteimpiin rotuihin kuuluvat valkoinen länsiylämaanterrieri, bokseri, dalmatiankoira, bulldogit, saksanpaimenkoira ja englanninspringerspanieli.
– Koiran allergia eli atopia ilmenee usein kutinana ja tulehdusihottumana, ei aivastuksina kuten ihmisellä.
– Atopian syynä voi olla yliherkkyys joillekin ruoka-aineille tai ympäristöärsykkeille, kuten pölypunkeille, siitepölylle ja homeelle.
– Allergisoivia ruokia ovat usein naudanliha, maitotuotteet, kana, lammas, kala, kananmunat, maissi, vehnä ja soija.
– Diagnosoinnissa suljetaan ensin pois ulkoloiset sekä bakteeri-, virus- ja hiivainfektiot.
– Ruoka-aineallergiaa tutkitaan eliminaatiodieetillä, jossa koira saa ensin allergisoimatonta ruokaa. Sen jälkeen dieettiin lisätään ruoka-aineita yksitellen ja katsotaan, tuovatko ne oireet takaisin.
Lähteitä: Helsingin yliopisto, Elainlaakariin.fi
– Manulla oli myös kaksi korvatulehdusta. Uskon, että nekin johtuivat allergiasta, koska ruokavalion muutoksen jälkeen tulehduksia ei ole tullut, kertoo 22-vuotias Teromaa.
Yliherkkyyttä eri ruoka-aineille selvitetään eliminaatiodieetillä, mikä ei ole aivan helppo homma. Koitos voi kestää jopa 10 viikkoa, ja sen aikana etsitään iho-oireita aiheuttavia ruokia.
– Jätin naudan jauhelihan pois ruuasta ja kun otin sen uudestaan käyttöön, kutina jatkui vielä pahempana ja korvatulehdus uusiutui. Nyt Manu ei saa enää ollenkaan nautaa tai edes luuta, missä sitä on. Vaikka ne sen herkkua ovatkin.
Myös vilja jäi pois ruokakupista, koska sekin aiheutti kutinaa. Puolitoistavuotiaan Manun ruokalistaan kuuluu nykyisin hypoallergeenisiä nappuloita, broileria, kalkkunaa ja kalaa.
Koiraa koetteli myös toinen sairaus, sillä se sai sitkeän aivokalvontulehduksen. Nyt lemmikki voi jo paremmin. Se aloitti juuri kuntoutuksen fysioterapiassa, ja lenkitkin sujuvat hyvin. Eläinlääkäri on tosin kieltänyt liian riehumisen.
– Manu on maailman kiltein koira, vaikka vähän riehakas tapaus. Se ei tappaisi kärpästäkään, vaikka niitä jahtaakin, kuvailee lähihoitajaksi opiskeleva Teromaa. Pian koiraa ja emäntää odottavat uudet mukavat haasteet, sillä kaksikko alkaa käydä hallissa treenaamassa temppuja rally-toko-radalla.