Johanssonin murhat

Siinä pohdittiin Lauri Johanssonin tunnustusta ja sitä mitä Pauli Saastamoisen ja Jari Aaltosen vanhojen murhatutkimusten myötä voisi tulla ilmi.

Tuolloin tekstin ydin kuului: "... Johansson on tullut uskoon ja poliisin mukaan 'haluaa puhdistaa pöydän'. Mielenkiintoista on se, että minkä kokoinen tämä Johanssonin pöytä on - oma työpöytä vai isompikin ruokapöytä?"

Viimeistään nyt reilua vuotta myöhemmin torstain oikeudenkäynnin myötä tiedetään, että kyse oli vain omasta työpöydästä. Joskin sivuttiin kuulustelupöytäkirjoissa sen verran NBK-jengiäkin, että Johansson totesi jengin sisäänpääsyvaatimuksen henkirikoksesta mainostempuksi. Usea jäsen ei ollut sellaista tehnyt.

Johanssonin lähtökohta oli selkeä. Hän kertoi vain omista tekemisistään.

Oikeussalissa Helsingin käräjäoikeuden neloskerroksessa oli läsnä viiden miehen tuimailmeinen ja tatuoitu tukijoukko, joita Johansson tervehti oikeudenkäynnin alussa.

Ryhmä istui paikalla oikeudenkäynnin alusta loppuun. Johansson selvästi halusi, että koko käsittely ja esitutkintapöytäkirjat ovat julkisia, jotta kaikki tietävät mitä hän on oikeudessa puhunut.

Johanssonin vanhat mielentilatkin käsiteltiin Johanssonin vaatimuksesta julkisesti, vaikka hänen asianajajansa Pekka Kivi ehtikin jo pyytää suljettuja ovia ja yleisön häätämistä salista.

Johansson myönsi ampuneensa sekä Pauli Saastamoisen että Jari Aaltosen kylmäverisesti. Aaltosen tapaus on selostettu perusteellisesti tässä jutussa: Jari Aaltosen murha.

Johanssonin tunnustuksen lähtökohta oli kuitenkin selkeä. Vain hän itse oli vastuussa teoista.

Vuonna 1992 ruumista oli siirtämässä nyttemmin jo kuollut mies, Jari Kolivaaran huhtikuussa 1995 ampuma rikollispomo Osmo "Lusu" Ahlqvist. Vuonna 1998 Aaltosen murhassa Jani Leinonen oli mukana vain kuskina ja haudankaivajana. Leinonen istuu elinkautista Volkan Unsalin murhasta. Neljään elinkautiseen johtaneen jutun tapahtumista lisää tässä linkissä.

Lauri Johansson otti siis vastuun kuten myös Natural Born Killers -jengistä eroon pyrkineen Sami Huhtimon murhassa. Porvoon käräjäoikeus tuomitsi 2002 henkirikoksen kiistäneet Johanssonin ja kaksi muuta NBK-jengiläistä murhasta, mutta Helsingin hovioikeudessa Johansson kertoi ampuneensa Huhtimon yksin ja kaksi muuta olivat odottamassa autossa. Johansson sai elinkautisen ja kaksi muuta jengiläistä todettiin syyttömiksi. KKO vahvisti tuomion 2004.

Sinänsä "modus operandi" eli Johanssonin tunnustamien kolmen henkirikoksen toimintatapa luo myös uskottavuutta kaikille teoille.

Ennen Huhtimon murhaa - hänet ammuttiin muuten muutaman sadan metrin päässä Aaltosen ampumispaikasta Itä-Uudenmaan metsikössä - Johansson oli nyt kertomansa mukaan jo tehnyt kaksi henkirikosta suurin piirtein samalla kaavalla. Kummastakaan huolellisesti ja suunnitelmallisesti teot toteuttanut Johansson ei ollut jäänyt kiinni.

Mutta. Johanssonin tunnustusten myötä poliisi pääsi jengirikollisuuden ytimeen, mutta vain Johanssonin osalta.

Lauri Johanssonin juttuun myös mielenkiintoinen pohdittava asia tuomion kannalta.

Kun Johansson on jo tuomittu vuonna 2001 tehdystä murhasta elinkautiseen, niin periaatteessa ja erityisesti käytännössä aiemmat murhat ikään kuin sisältyvät jo tähän Sami Huhtimon murhasta saatuun tuomioon. Suomessa ei voi amerikkalaismallisesti tuomita perättäisiin elinkautisiin siten, että toinen alkaisi kun yksi noin 14 vuotta on suoritettu.

Niinpä kaksi uutta vanhaa murhaa eivät vaikuta Johanssonin jo saamaan elinkautiseen. Toki ne vaikuttavat vankilassaoloaikaan.

Mielenkiintoinen pohdittava asia – tämä tulee ensi vuosikymmenen puolivälin tienoilla Helsingin hovioikeuden mietittäväksi - on tietysti se, että vaikuttavatko mahdolliset uudet murhatuomiot Johanssonin vankeusaikaan pidentävästi vai lyhentävästi.

Pidentävästi ne voisivat vaikuttaa sikäli, että tulevan - jos Helsingin käräjäoikeus tunnustuksen mukaisiin murhatuomioihin päätyy - päätöksen jälkeen Johanssonin kontolla on kolme murhaa. Lähtökohtaisesti kolmoismurhaaja istuu elinkautista pidempään kuin yksöismurhaaja.

Lisäksi Johanssonin taustalla on myös Helsingin hovioikeuden langettama 8 vuoden tuomio 2001 tehdyistä amfetamiinikaupoista.

Lyhentävän puolesta voisi taasen puhua se, että uskoon tullut Lauri Johansson on halunnut selvittää vanhat rikoksensa ja epäilemättä ilman tunnustuksia murhat eivät olisi selvinneet. Rikosten selvittäminen ja uskoontulon muuttama elämäntilanne voisivat puhua lyhyemmän elinkautisen puolesta.

Toki Johanssonista tehdään ennen vapauttamista vaarallisuusarvio ja asia aikanaan käsitellään Helsingin hovioikeudessa. Hovin nykykäytännön mukaan elinkautisvankien vapauttamiset käsitellään kuitenkin salaisesti, eikä niitä perustella julkisesti.

Miten uusien murhien tunnustaminen lopulta vaikutti? Sen voi sitten - jos oikeus Johanssonin kahdesta uudesta murhasta tuomitsee - päätellä aikanaan vapauttamisen vuosiluvusta.

Elinkautistuomioiden keskiarvojen mukaan Johansson vapautuisi Huhtimon murhan elinkautisesta noin 2015.