Uskontotieteilijä Juha Pentikäinen kertoo, että suomalaisten jouluperinteet ovat muuttuneet.
Ennen suomalaisten joulunvietto sai täyttymyksensä joulukirkosta. Ei enää.
– Joulun kaikkein merkittävimmän juhlahetken paikan on vienyt jouluaaton hautausmaakäynti: kynttilöiden sytyttäminen omaisten ja sankarivainajien haudoille. Vaikka kirkot täyttyvät toki edelleen, kirkollinenkin painopiste on nyt aatossa. Hautausmaille ilmestyy jo pyhäinpäivänä tavattoman paljon kynttilöitä, Juha Pentikäinen sanoo.
Edesmenneiden muistaminen on kuulunut jouluun toki aikaisemminkin.
– Esimerkiksi pohjoisessa oli ennen tapana kattaa vainajille jouluateria. Se jätettiin pöydälle yön yli ja syötiin itse aamulla.
Ruokailu on joulun kohokohtia.
Jouluinen ylensyönti karhupeijaisten perintöä
Suurin osa suomalaisista jouluperinteistä on peräisin 1900-luvulta, jolloin sekä lännen että idän kirkon tavat levisivät kansalle papeilta ja kouluista. Joulun rooli "ruokajuhlana" juontaa kuitenkin esikristillisyydestä: jo ikivanhoihin uhrimenoihin, kuten karhu- tai peurapeijaisiin, kuului ylensyönti.
Erästä toistakin tapaa on noudatettu jo vuosisatoja.
– Joulusauna kuuluu ehdottomasti suomalaiseen perinteeseen. Ennen saunottiin vielä oljilla, siitä esimerkkinä on myös Seitsemän veljeksen joulusauna, Pentikäinen sanoo.
– Perinteiden tarkoitus on luoda läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta suvun ja perhepiirin kesken.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Colourbox ja Lehtikuva