Miksi jonottaminen käy hermoille? Entä miten jonossa voisi saavuttaa vähän zeniläisemmän mielentilan? Aiheesta kirjoitti Men’s Health.
Tuttu tilanne: seisot matelevassa jonossa. Vieressä on toinen jono, johon menee sinua myöhemmin joku muu. Yhtäkkiä tuo toinen jono alkaa mystisesti liikkua nopeammin eteenpäin. Sadattelet mielessäsi: epäoikeudenmukaista! Törkeää!
Myös Men’s Healthin haastattelema professori Richard Larson on ollut vastaavassa tilanteessa ja reagoinut siihen juuri edellä kuvaillulla tavalla.
– Olin vihainen vielä kolme viikkoa myöhemmin. Enkä voinut uskoa sitä. Minähän olen MIT:n (Massachusettsin teknillisen korkeakoulun) professori, miksi annan tällaisen vaikuttaa itseeni, Larson sanoi Men’s Healthille.
Jonottaminen ja ylipäätään odottaminen on asia, joka tuntuu saavan nykyihmisen raivoihinsa. Esimerkiksi Massachusettsin yliopistossa vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen perusteella puolet netissä videota ladanneista ihmisistä luovutti, jos video ei latautunut kunnolla kymmenessä sekunnissa. Joidenkin kärsivällisyys riitti vain kahdeksi sekunniksi.
Jonotukseen kuuluu myös tietty sosiaalisen oikeudenmukaisuuden odotus: se, joka tulee paikalle ensin, saa myös palvelua ensin.
– Mikään ei vihastuta ihmistä niin kuin tunne siitä, että joku, joka ansaitsee tulla palvelluksi minun jälkeeni, saakin palvelua ennen minua, Larson sanoi.
Jonottamista vihataan niin paljon, että ihmiset ovat jopa valmiita maksamaan välttyäkseen siltä. New Yorkissa yritys nimeltä Same Ole Line Dudes lähettää maksua vastaan jonkun seisomaan haluttuun jonoon maksajan puolesta. Markkinoilla on jopa saman asian ajavia robotteja.
Kuvituskuva.
Kärsimättömyyden ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen lisäksi jonottamisen tekee raivostuttavaksi se, että epäilemme, että voimme ”päihittää” jonon omalla oveluudella. Murehdimme jonoista, taktikoimme niissä ja tunnemme moraalista raivoa, kun ne eivät toimikaan oikeudenmukaisella logiikalla.
Ratkaisu: muuta ajattelutapaa
Miten jonotuksen tuskasta sitten pääsee yli? Ymmärtämällä, että tilanteelle ei mahda mitään. Sillä, että joku pääsee maksamaan ostoksensa pari minuuttia nopeammin kuin sinä, ei ole oikeasti mitään väliä. Edes se, että joku etuilee jonossa ja pääsee vääryydellä aikaisemmin ”maaliin”, ei ole pelihousujen polttamisen arvoista.
Jos et pysty heittäytymään täysin välinpitämättömäksi, kokeile toista strategiaa. Kaikki jonothan eivät ole yhtä raivostuttavia kuin toiset, ja siinä piileekin oivallus. Odotamme ihan mieluusti pöytää upeasta ravintolasta, mutta ruokakaupan kassajonossa matelu saa otsasuonemme tykyttämään. Seisomme jopa tunteja huvipuistojen laitejonoissa, mutta muutama ylimääräinen sekunti käteisautomaatilla saa veremme kiehumaan. Cornellin yliopiston psykologian professori Thomas Gilovich keksi yhdessä muiden tutkijoiden kanssa vuonna 2014, mistä tämä johtuu: arvostamme kokemuksia enemmän kuin tuotteita.
Kokemuksen jonottaminen ei tunnu tehtävältä, koska emme ajattele niinkään odotusta kuin sitä, mitä odotamme. Ilmassa on pientä jännitystä, ja se tekee onnelliseksi. Kun siis seuraavan kerran seisot jonossa, älä ajattele, mitä olet ostamassa. Ajattele, mitä aiot tehdä sillä ostoksella. Keskity siihen hyvään ja hauskaan, josta pääset nauttimaan, kun olet ensin käynyt läpi muutaman minuutin vaivan.
Voi tietysti olla, että jos ostoskorista löytyy vain tamponeja, tämäkin neuvo on turha. Silloin kannattaa vain kuvitella olevansa jossain ihan muualla.
Lähde: Men’s Health
Tuntikausien jonotus eteni huumorilla
Suomalaiset jonottivat useita tunteja elektroniikkaa ja kodinkoneita myyvään Power-myymälään toukokuussa 2016. Katso video paikan päältä.
