Suomen puolustuksen muutostarpeiden lähtökohtana ollut turvallisuustilanne ei ole puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan muuttunut paremmaksi.
Taistelut Itä-Ukrainassa ja Kertshinsalmen tapahtumat osoittavat, että Venäjällä on "vahva kurkkuote" Ukrainasta, Niinistö arvioi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) journalistiseminaarissa.
Niinistön mukaan Suomi on panostanut puolustuskyvyn ylläpitämiseen maltillisesti, vaikka puolustusbudjetti ensi vuonna nouseekin ensi kertaa yli kolmen miljardin euron. Asevelvollisuusjärjestelmän ansiosta Suomi voi kohdentaa rahoista materiaalihankkeisiin niin suuren osuuden, ettei siihen moni Nato-maa pysty, Niinistö totesi. Hänen mukaansa näin pitääkin olla, jos mieli ylläpitää itsenäistä kansallista puolustusta.
– Muutoin vaihtoehdoksi jää sotilaallinen liittoutuminen tai hiipuminen kohti asetelmaa, jossa Suomen kansallinen itsemääräämisoikeus on vahvempien hyvän tahdon varassa, Niinistö muotoili.
Ministeri myös palasi keskusteluun Hornet-hävittäjien seuraajien määrästä. Hänen mukaansa turvallisuusympäristö, Puolustusvoimien tehtävät sekä puolustuksen resurssit sanelevat sen, miksi noin 64 konetta on Suomelle oikea määrä.
– Pelissä on Puolustusvoimien taistelukyky ja merkittävä osa uskottavaa puolustustamme, Niinistö sanoi.