Kädenvääntö ekaluokkalaisista: Mihin kouluun ja millä perusteilla?

Pieni tyttö matkalla kouluun. (Lehtikuva)
Julkaistu 21.01.2011 14:04(Päivitetty 24.01.2011 12:52)
Toimittajan kuva
Sanna Pietiläinen

sanna.pietilainen@mtv.fi

Kunta määrittelee koululaisella oman lähikoulun, eivätkä vanhemmat ole asiasta aina samaa mieltä. Toisinaan vanhemmilla ja kunnalla on niin erilainen näkemys lapsen koulusta, että yhteisymmärrykseen ei päästä. Silloin vanhemmille jää mahdollisuus valittaa asiasta aluehallintovirastoon.

Valittaminen on kuitenkin pitkä ja raskas tie. Helpompaa on, jos vanhemmat pystyvät perustelemaan muutoshalunsa niin hyvin, että kunta vaihtaa lähikoulua ilman virallista valitusta.

Ekaluokalle ilmoittaudutaan näinä päivinä ja siksi kysymykset parhaasta koulusta ekaluokkalaiselle pyörivät nyt monen vanhemman mielessä.

Vantaan sivistystoimesta kerrotaan, että vuosittain vajaa kymmenen prosenttia perheistä haluaa kouluksi jonkun muun kuin kunnan määräämän koulun. Viime vuonna muutosta haluavia perheitä oli 164. Heistä suurin osa eli 121 sai tahtonsa läpi. 43:n muutoshakemus hylättiin. Osa kielteisen päätöksen saaneista pääsi myöhemmin haluamaansa kouluun, esimerkiksi poismuuttaneiden tilalle.

- Vahvoja perusteita lähikoulun muuttamiselle ovat terveydelliset syyt, ja jos sisar on samassa koulussa. Myös koulumatkan koulumatkan pituus ja turvallisuus ovat merkittäviä syitä. Se, että kaveri on samalla luokalla tai "mä haluun", eivät ole kaupungin määrittelemiä erityisiä syitä vaihtaa koulua, selvittää Vantaan kaupungin sivistystoimesta viestintäpäällikkö Terhi Unhola.

Hän muistuttaa, että koulua voidaan toki vaihtaa myöhemmin ilman erityisen painavia perusteluita, jos käykin ilmi, että siellä on tilaa.

Lapsi jää kuntarajan taa

Lähikoulusta päätettäessä ongelmat esimerkiksi Lapissa ja pääkaupunkiseudulla ovat erityyppisiä. Lapissa hiertävät välimatkat, Helsingissä koulun imago voi olla syy vaihtaa koulua.

Opetusneuvos Merja Lehtonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo kuntarajojen olevan yksi yleinen kiistakapula. Jos perhe asuu aivan kunnan rajalla, saattaa lähin koulu ollakin toisessa kunnassa. Toisen kunnan kouluun saa toki hakea, mutta jos luokka on täynnä ja luokkakoko on määritelty, ensisijalla ovat oman kunnan lapset.

- Pitkistä välimatkoista kun puhutaan niin kunnat pyrkivät aina valitsemaan lähimmän, koska kuljetukset tulevat halvemmiksi, sanoo Lehtonen.

Vanhemmista saattaa usein tuntua, että kunta määrää lähikoulun ylhäältäpäin, eikä ilkeyttään kuuntele vanhempien toiveita toisesta koulusta. Lehtonen vakuuttaa, että kunnat kuitenkin kuuntelevat ihmisten toiveita.

- Kyllä kunnat pyrkivät aina valitsemaan kaikkien kannalta parhaimman mahdollisen koulun. Toisaalta jos ekaluokkalaisten ryhmä on täynnä lapsia, silloin ei yksinkertaisesti voida ottaa lisää lapsia, sanoo Lehtonen.

Vanhempien kannattaa hioa perusteluja

Yksi asia mikä vanhempia hämmästyttää on se, että lähikoulu ei aina olekaan fyysisesti lähin.

On muitakin kriteerejä, kuten Vantaan kaupunki kertoo nettisivuillaan: "Lähikoulu valitaan siten, että oppilaalla olisi mahdollisimman lyhyt ja turvallinen koulumatka ja että eri koulujen luokista tulisi mahdollisimman samankokoisia."

Vantaalla ekaluokkalaisten ilmoittautumisen ensimmäinen vaihe on juuri nyt meneillään. Sen jälkeen kaupunki päättää kunkin lapsen lähikoulun. Huhtikuuhun asti kestävässä kakkosvaiheessa vanhemmat voivat vielä hakea kaupungilta muutosta valittuun kouluun.

- Eihän tämä prosessi koskaan mene heti ensimmäisellä kierroksella läpi niin ettei muutoksia tulisi, ja siksi se on Vantaalla alun perin jaettukin kahteen vaiheeseen, sanoo Terhi Unhola.

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa