Pietarin ympäristössä on parikymmentä suurkanalaa, lukuisia sikaloita ja kymmeniä suuria karjatiloja. Yhdessä suurkanalassa saattaa olla jopa 5 miljoonaa kanaa, kun koko Suomen siipikarjan määrä on vajaat 10 miljoonaa.
Niiden tuottama lanta varastoidaan useimmiten laitosten lähialueille. Monessa paikassa riski lietealtaiden sortumisesta ja niiden sisältämien ravinteiden päätymisestä vesistöihin on suuri. Juuri näin oli tapahtunut Nevskayan suurkanalassa Kannaksella, jossa suomalainen tutkimusryhmä vieraili pääsiäisen alla.
- Todennäköisesti aiemmin tänä keväänä yhden lannan varastointialueen pato oli murtunut ja padon sisältä oli karannut kymmeniä tuhansia kuutioita lietettä, kertoo erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta.
Altaasta karkasi kerralla arviolta 40-50 tonnia fosforia, josta suuri osa päätyi alapuoliseen jokeen.
- Jos sitä vertaa Helsingin kaupungin vuotuiseen fosforikuormitukseen Suomenlahteen, päästö on kaksinkertainen eli ei se ole ihan mitätön, kuvailee Knuuttila.
Kanalan tyhjentynyt lieteallas. Kuva: Seppo Knuuttila.
Satelliittikuvasta näkyy jättikanalan tyhjentynyt lieteallas. Kuva: Google.
Alueella useita riskikanaloita
Suomalaisten onneksi tämä kanala ei sijaitse Suomenlahden rannalla eivätkä ravinteet päädy suoraan mereen.
- Tämän kanalan alueelta joki laskee ensin Laatokkaan ja osa ravinteista päätyy sitten Laatokan kautta joskus Suomenlahteen, arvioi Knuuttila.
Jättikanaloita ja karjatiloja sijaitsee myös Suomenlahden välittömällä valuma-alueella. Jos lietepato murtuisi sellaisessa laitoksessa, ravinteista huomattavasti suurempi osa valuisi suoraan rehevöittämään Suomenlahtea.
- Olemme löytäneet noin puoli tusinaa riskikanalaa ja muuta eläintilaa Pietarin alueelta. Niistä tapahtuu vaihtelevan suuruisia ravinnevalumia koko ajan. Niiden osuus Suomenlahden kokonaiskuormituksesta on joitakin prosentteja. Tällaiset yksittäiset onnettomuudet, joissa lieteallas murtuu, nostavat kuormitusosuutta hetkellisesti, laskee Knuuttila.
Lantaa säilytetään laitosten lähialueilla. Kuva: Seppo Knuuttila.
Kanalan lieteallas murtui. Kuva: Seppo Knuuttila.
Ongelma vain kasvaa
Knuuttila toivoo, että lannan varastoinnissa otettaisiin jatkossa ympäristönäkökohdat huomioon. Nyt tosin näyttää siltä, että ongelma vain kasvaa, koska Pietarin alueelle perustetaan koko ajan uusia suuria lihantuotantoyksiköitä.
- Olisi hyvä, jos pystyttäisiin pääsemään sellaisiin neuvotteluihin laitosten johdon kanssa, että ympäristöasiat otettaisiin jo laitosten perustamisvaiheessa tai niitä laajennettaessa huomioon.
Jättikanaloitakin pahempana ongelmana Knuuttila pitää Pietarin alueen kaupunkien jätevedenpuhdistusta. Vaikka Pietarin kaupungin jätevesien puhdistus on parantunut oleellisesti viime vuosina, alueen pienemmissä kaupungeissa on vielä paljon tehtävää.
- Pietarin alueen kaupunkien huonosti puhdistettujen jätevesien aiheuttama kuormitus on tällä hetkellä moninkertainen riski jättikanaloihin verrattuna.
Knuuttila myös muistuttaa, että Suomen maatalouden kokonaispäästöt Itämereen ovat tällä hetkellä 10-15 kertaa suuremmat kuin riskikanaloiden kuormitus Pietarin lähialueilla.
Sumo video id