Kansallisarkisto aloittaa syyskuussa viisivuotisen tutkimushankkeen, jossa kartoitetaan suomalaisten vaiheita Venäjällä.
Tutkimus alkaa Kansallisarkiston tiedotteen mukaan vuoden 1917 lokakuun vallankumouksesta ja päättyy Nikita Hrushtshovin pääsihteerikauden loppuun vuonna 1964.
Hankkeen rahoittaa valtioneuvoston kanslia ja sen budjetti on kaksi miljoonaa euroa.
Keisarillisen Venäjän alueella asui ennen lokakuun vallankumousta noin 400 000 kieleltään tai etniseltä taustaltaan suomalaisiksi luokiteltua ihmistä.
Yllä oleva kuva: Suomi oli 1920- ja 1930-luvuilla venäläisemigranttien taistelujärjestöjen tukialueena. Lokakuun vallankumouksen jälkeen Neuvosto-Venäjällä käytiin kamppailua väkivaltaakin käyttäen. Kuvassa raivataan pommi-iskun jälkiä Leontjevskin poikkikadulla Moskovassa syksyllä 1919.