Suomen jääkiekkomaajoukkueen kapteeniksi valittu Ville Peltonen uskoo Leijonien menestysmahdollisuuksiin perjantaina Latvian Riiassa alkavassa MM-turnauksessa. Jo 11. MM-kisoissaan pelaavan Peltosen usko vahvistui entisestään viime viikonlopun EM-sarjassa.
- Edessä on tosi mielenkiintoinen turnaus. Suomellehan olympialaisten jälkeiset MM-kisat ovat yleisesti olleet hyviä, Peltonen sanoo.
Peltosen arviolle on perusteita. Suomi oli vuonna 1992 Albertvillen olympiakisoissa seitsemäs, mutta kaksi ja puoli kuukautta myöhemmin MM-Prahassa hopealla. Kaksi vuotta myöhemmin Lillehammerin olympialaisissa tuli pronssia, samana keväänä Milanossa MM-hopeaa. Naganon olympiapronssin jälkeen vuonna 1998 Suomi otti Zürichissä MM-hopeaa.
- Meillä on nyt koossa sopivan oloinen joukkue. Pelaajista osa on kokeneempia, osa ollut haistelemassa kansainvälisiä pelejä, Peltonen näkee.
Suomen varakapteeneina toimivat puolustaja Petteri Nummelin ja laitahyökkääjä Jarkko Ruutu.
Kapteenin esimerkki
Suomi lähettää MM-Riikaan yhteen hiileen puhaltavan joukkueen. Sen tärkein yksittäinen pelaaja saattaa olla kapteeni Peltonen. Helmikuussa Torinossa Peltonen antoi näytön taidoistaan olympiaturnauksessa. Vapun tienoolla Tukholmassa Peltonen EM-otteluissa hinasi esimerkillään koko joukkuetta.
- Uskon, että tämä joukkue on valmiina heti MM-kisojen alussa. Viime maaotteluissa maalivahti- ja puolustuspeli on ollut erityisen hyvää, asenne on ollut kohdallaan, Peltonen kiittelee.
Peltonen ei epäröinyt hetkeäkään venyttää valmiiksi pitkää kautta entisestään. Hänellä ei ole ollut tapana kieltäytyä kutsusta, niin toisen luokan turnauksena kuin MM-kisoja olympiavuosina pidetäänkin.
- Koska olen terve ja hyvässä kunnossa, on erityisen mukava lähteä tavoittelemaan jotain. Vuosi vuodelta näitä kisoja arvostaa enemmän, Peltonen vakuuttaa.
Rotkon reunalla pudotuspeleissä
Peltosen kausi olisi ollut värikäs ilman olympia- tai MM-kisojakin. Suomen maajoukkueen kaikkien aikojen mitalisaalistaja liitti voittojensa rinnalle Sveitsin mestaruuden, joka tuli taistelun jälkeen. Peltosen sekä MM-kisoissa pelaavien Petteri Nummelinin ja Jukka Hentusen edustama Lugano oli puolivälieräsarjassa Ambria vastaan tappiolla voitoin 0-3.
- Toisen tappion jälkeen päävalmentajaksi vaihtui Larry Hurasin tilalle Harold Kreis. Silloin tuntui, että olimme joukkueen kanssa pukukopissa todella yksin. Asetelma oli meidän 25 pelaajaa vastaan koko muu maailma. Saimme tiivistettyä puolustusta ja voitimme neljännen loppuottelun jatkoajalla. Homma oli pienestä kiinni, mutta siitä lähtien peli parani koko ajan, Peltonen muistelee.
Lugano pudotti Ambrin ja kukisti loppuottelusarjassa Davosin helpohkosti voitoin 4-1.
- Kun nousimme ahdingosta, meitä ei pysäyttänyt mikään. Jos olisi ollut vielä yksi ottelusarja, olisimme pystyneet parantamaan, Peltonen miettii.
Luganon nousu puolivälieräsillasta oli harvinainen teko. Sveitsin pudotuspeleissä mikään seura ei 21 vuoteen ole noussut kolmen tappion takaa ottelusarjan voittoon.
Ainakin ensi kausi Luganossa
Peltonen täyttää toukokuussa 33 vuotta. Ikääntymistä uhmaten hänen liikkumisensa kaukalossa näyttää rivakammalta kuin ennen Sveitsin-vuosia.
- Varsinkin Nummelinin Petterin kanssa teemme Luganossa omatoimisia harjoitteita keskenämme. Töitä on tehtävä, jos haluaa pelata tällä tasolla, Peltonen vahvistaa..
Peltosella alkaa ensi syksynä Luganossa neljäs kausi. Pitemmälle hän ei ole uraansa suunnitellut.
- On tosiasia, että peliura loppuu. Kun malttaa pitää itsensä kunnossa, on todennäköistä, että jaksaa pitempään, Peltonen tietää.
(MTV3-STT)