Suomessa maksettiin helmi-huhtikuussa 2,5 prosenttia enemmän palkkoja kuin edellisvuonna vastaavana aikana. Asiasta kertoo sanomalehti Karjalainen.
Kasvu tulee yksityisen puolen palkkasummien kasvusta - ennen kaikkea terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden sekä rakentamisen palkkojen kokonaismäärän noususta.
Julkisella sektorilla palkkasumma kasvoi vain 0,4 prosenttia eli saman verran kuin viime vuonna samana aikana.
Palkkasumman kasvu tarkoittaa kaikkien maksettujen bruttopalkkojen yhteismäärää. Se johtuu ennen kaikkea tehdyn työn määrän kasvusta, ei palkankorotuksista, jotka ovat olleet maltillisia.
Palkkasumman nousu antaa positiivista viestiä taloudesta. Työn lisääntyminen palveluiden ja rakentamisen aloilla kertoo siitä, että ihmiset uskaltavat taas kuluttaa.
Positiiviseen suuntaukseen on kiinnitetty huomiota myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa (Etla).
– Palkkasumman kasvun voi nähdä positiivisena merkkinä. Se kuvastaa luottamusta talouteen, tutkimusjohtaja Markku Kotilainen Etlasta toteaa.
Positiivinen merkki on myös se, että bruttokansantuote kasvoi alkuvuonna. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä BKT kasvoi 0,6 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kasvu oli 1,6 prosenttia.
BKT:n kasvu on palkkasumman nousun tavoin peräisin yksityisen kulutuksen piristymisestä.
Vaikka se on tutkimusjohtaja Markku Kotilaisen mukaan taloutta ruokkiva trendi, pitkäaikaista talouden kasvua ei voi laskea yksin kotimaisen kulutuksen kasvun varaan.
– Näin ei voi jatkua pitkään, vaan myös viennin pitäisi vetää. Kestävä pitkäjänteinen kasvu vaatii vientiä, Kotilainen painottaa.
Hän uskoo, että kilpailukykysopimus vaikuttaa vientiin positiivisesti. Sen tuoma muutos ei tosin tapahdu hetkessä vaan vähitellen.
– Näin ei voi jatkua pitkään, vaan myös viennin pitäisi vetää, Kotilainen kertoo Karjalaisessa.